PwC:n tuore Women in Work Index paljastaa, että samalla kun naisten määrä työmarkkinoilla on lisääntynyt, sukupuolten välinen kuilu palkoissa on syventynyt. Kansainvälinen selvitys osoittaa, että vuosina 2021–2022 palkkaero kasvoi peräti 20:ssä 33:sta OECD-maasta. Suomessa naisten ja miesten palkkaero on 16,1 %, mikä on 2,6 prosenttiyksikköä enemmän kuin OECD-maissa keskimäärin. PwC:n vuosittain kokoama Women in Work...

PwC selvitti: Sukupuolten välinen palkkaero kasvussa

CapMan ja PwC yhdistävät voimansa ja käynnistävät hyväntekeväisyyskampanjan Tukikummit-säätiölle ja sitä kautta lasten ja nuorten tueksi. Tavoitteena on kerätä tämän kevään aikana yhteensä yli 100 000 euron potti Tukikummeille ja haastaa kampanjan jatkuessa muita yrityksiä hyväntekeväisyyskampanjaan mukaan. ”Haluamme moninkertaistaa pitkällä aikavälillä nuorten ja lasten hyväksi vuosittain kerättävän summan”, CapManin ja Tukikummit-säätiön hallitusten puheenjohtaja Joakim Frimodig toteaa....

CapMan ja PwC yhdistävät voimansa lasten ja nuorten hyväksi

Globaalit jännitteet ja lisääntyneet kyberhyökkäykset huolettavat suomalaisia toimitusjohtajia, osoittaa PwC:n jo 27. kertaa toteuttama CEO Survey -tutkimus, johon vastasi yli 4 700 toimitusjohtajaa yli sadasta maasta. Tutkimukseen haastatelluista suomalaisjohtajista 41 % näkee kyberriskit merkittävänä uhkana yritykselleen tulevan vuoden aikana, kun maailmanlaajuisesti tulos on vain 21 %. Kyberriskien ohella suomalaisia toimitusjohtajia huolestuttavat geopoliittiset konfliktit, jotka mainitsee...

Teknologian nopea kehitys haastaa kyberturvallisuutta

Muistatko vielä vuodelta 2021 KHO:n ennakkopäätökset, jotka koskivat osakkeiden hankintavelan vähennyskelpoisuutta (KHO 2021:178 ja KHO 2021:179 – päätöksiä on tarkasteltu tarkemmin täällä)? Päätöksissään KHO vaikutti vetävän rajan suurin piirtein siten, että rakenteen suunnittelu verotehokkaaksi oli sallittua, kun se tapahtui ennen osakkeiden hankintaa riippumattomalta osapuolelta. Sen sijaan hankinnan jälkeisiä, konsernin sisäisiä järjestelyitä ei hyväksytty, jos ne...

Kummitus nimeltä Lexel

Arvonlisävero nousi otsikoihin viime viikolla hallituksen kehysriihessä. Arvonlisäverokannan nosto ei yllättänyt ketään, mutta nosto 1,5 prosentilla löi veikkaajat ällikällä – ilmeisesti lähinnä siksi, että emme ole käyttäneet murtolukuja verokantoina arvonlisäverotuksessa. Liikevaihtoverotuksen aikaan oli toisin, mutta silloin verokin laskettiin verollisesta hinnasta taaksepäin. Euroopassa murtolukuja käytetään ainakin neljässä valtiossa, joten suurempaa haittaa itse murtoluku ei aiheuta.  Saimme...

Arvonlisävero otsikoihin hallituksen kehysriihessä

Henkilöstörahastojen verotus on kokenut viimeisen kuukauden ajan turbulenssia sen aikaisemman lentomatkan tasaisuudesta huolimatta. Turbulenssin aiheuttajana ovat Verohallinnon julkaisemat uudet ohjeet henkilöstörahastosta saatavien tulojen verotuksesta.  Ohjeista ensimmäinen julkaistiin 11.3.2024. Ohje oli jokseenkin epäselvä ja aiheutti paljon kysymyksiä. Ehkä saadun palautteen tai runsaan kysymystulvan perusteella Verohallinto päätyi päivittämään ohjetta 23.3.2024 vain reilut kaksi viikkoa sen julkaisusta (VH/2324/00.01.00/2024)....

Turbulenssia henkilöstörahastojen verotuksessa

Suomen ja Ranskan välillä on jo vuoden 2023 alussa sovittu uudesta verosopimuksesta, jonka tarkoituksena on päivittää verosopimus vastaamaan nykyisiä tulkintoja ja käytäntöjä. Sopimuksen voimaan saattaminen etenee ja siihen liittyvä hallituksen esitys on annettu. Olennaisimmat muutokset kohdistuvat erityisesti eläkkeisiin ja portfolio-osinkoihin. Lisäksi kaksinkertaisen verotuksen poistamismenetelmä muuttuu, ja sopimukseen tehdään muita pienempiä täsmennyksiä. Verosopimuksen keskeiset muutokset Eläkkeiden...

Verosopimus Suomen ja Ranskan välillä uudistuu – muutokset kohdistuvat lähinnä eläkkeisiin sekä osinkoihin

Henkilöstön takaisin kutsumiseen sopeuttamistoimien jälkeen liittyy erilaisia huomioitavia ja noudatettavia juridisia sääntöjä ja velvoitteita. Lisäksi kokonaisuuteen kytkeytyy myös muita, inhimillisiä tekijöitä, jotka kannattaa ottaa huomioon. Vaikka työnantajan näkökulmasta sopeuttamistoimenpiteet ovat normaali ja jopa välttämätön toimenpide liiketoiminnan kannattavuuden ja jatkuvuuden turvaamiseksi, voivat yksittäisen työntekijän kokemukset ja tunteet sopeuttamistoimista olla hyvin voimakkaita ja osin kielteisiä. Henkilöstön lomauttaminen...

Mitä työnantajan kannattaa huomioida kutsuessaan henkilökuntaa takaisin töihin lomautusten jälkeen?

Ovatko yrityksesi kriittisimmät tiedot vaarassa? Voiko ulkopuolinen hyökkääjä päästä niihin käsiksi? Pystyykö kyberrikollinen halvaannuttamaan liiketoimintasi? Kyllä! Red Teaming auttaa sinua tehostamaan kyberpuolustustasi näitä ja monia muita uhkia vastaan. Red Teamingilla tarkoitetaan harjoitusta, jossa joukko kyberturvallisuuden ammattilaisia (Red Team) tekeytyy hyökkääjäksi ja simuloi aidon kaltaista verkkohyökkäystä yrityksen verkkoon. Harjoitus testaa yrityksen valmiuksia suojautua ja reagoida kyberhyökkäyksiin...

Red Teaming yrityksesi kyberpuolustuksen kehittämisen tukena

PwC:n Mikä ihmeen IFRS? -blogisarjan viidennessä osassa Ville Toivonen käsittelee liiketoimintahankinnoista annettaviin liitetietoihin ehdotettuja muutoksia. IASB on julkaissut odotetun standardiluonnoksen liikearvon arvonalentumistestauksen sekä liiketoimintahankinnoista esitettävien liitetietojen muutoksista. Ehdotettuja muutoksia voi kommentoida heinäkuun 15. päivään asti, joten vielä on mahdollisuus vaikuttaa. Muutosten voimaantulohetkeä ei ole päätetty. Aiemmassa kirjoituksessani kävin läpi ehdotetut muutokset liikearvon arvonalentumistestaukseen. Tässä kirjoituksessa...

IFRS valokeilassa – Muutoksia liiketoimintahankinnoista annettaviin liitetietoihin: paremmat tiedot johtavat parempiin päätöksiin

Epävarmasta taloustilanteesta huolimatta työntekijöiden halukkuus vaihtaa työpaikkaa on ollut viime vuosina useiden tutkimusten mukaan kasvussa. Työntekijöiden vaihtohalukkuuden taustalla voi olla moninaisia syitä. Vaihtaminen voi lisätä esimerkiksi työntekijän kokemaa työn mielekkyyttä ja siitä saatavaa korvausta, mutta työnantajalle tilanne voi aiheuttaa isoja haasteita ja suuria kustannuksia. Mitä korkeammassa asemassa ja mitä paremmin suoriutuvasta työntekijästä on kyse, sitä...

Kuinka paljon työntekijän lähteminen maksaa tutkimusten mukaan yritykselle?

Työelämää koskee suuri määrä lakeja työelämän eri osa-alueilta ja lainsäädäntö muuttuu jatkuvasti. Euroopan unionissa hyväksyttiin viime vuonna kaikkia yksityisen ja julkisen sektorin työnantajia koskeva palkka-avoimuusdirektiivi, jonka tarkoituksena on tuoda tasa-arvoa ja läpinäkyvyyttä yhtiöiden palkitsemiseen. Se tuo pakolliseksi myös palkan tai palkkahaitarin ilmoittamisen ennen työhaastattelua. Vaikka Suomen lainsäädäntö täyttää jo osin direktiivin vaatimukset, direktiivi sisältää myös...

Palkkatasa-arvoa ja tietosuojaa työelämään – mitä yritysten tulee huomioida?

PwC:n Mikä ihmeen IFRS? -blogisarjan neljännessä osassa Ville Toivonen käsittelee liikearvon arvonalentumistestaukseen ehdotettuja muutoksia. IASB on julkaissut odotetun standardiluonnoksen liikearvon arvonalentumistestauksen sekä liiketoimintahankinnoista esitettävien liitetietojen muutoksista. Ehdotettuja muutoksia voi kommentoida heinäkuun 15. päivään asti, joten niihin on vielä mahdollisuus vaikuttaa. Muutosten voimaantulohetkeä ei ole päätetty.   Käyn tässä kirjoituksessa läpi ehdotetut muutokset liikearvon arvonalentumistestaukseen. Liiketoimintahankinnoista annettaviin liitetietoihin...

IFRS valokeilassa – Kuinka liikearvon arvonalentumistestaus muuttuu: palautuvatko poistot?

Osakkeiden luovutusvoitto voi tietyin edellytyksin olla myyjänä toimivalle yhtiölle verovapaata tuloa. Korkeimman hallinto-oikeuden tuoreet ratkaisut muuttavat etenkin perheyhtiöissä tulkintaa siitä, milloin luovutusvoiton verovapauden edellytykset täyttyvät. Osakkeiden luovutusvoiton verovapaus edellyttää, että myydyt osakkeet ovat kuuluneet myyjän elinkeinotoiminnan käyttöomaisuuteen osakkeiden omistusaika on ollut vähintään vuoden ja omistusosuus vähintään 10 % myyjä ei ole pääomasijoittaja, eikä kohdeyhtiö kiinteistöyhtiö...

KHO:n tuoreet ratkaisut muuttavat luovutusvoiton verovapauden edellytyksiä

Etusivu

Verotus

Johtaminen ja vastuullisuus

Yrittäjyys

Juridiikka

Taloushallinto

Teknologia ja digitaalisuus

Strategy& -topics

Medialle

Tilaa uutiskirje

Tammikuussa 2021 toteutetun toimitusjohtajatutkimuksen ns. uhkalistalla on selviä muutoksia edellisvuosista. Pandemia ja muut terveyskriisit ovat nousseet toimitusjohtajien kokemien kasvua uhkaavien riskien listalla sijalle yksi. Yli puolet (52 %) johtajista on näistä erittäin huolissaan.
<a href="https://pwc-uutishuone.fi-r.seravo.com/app/uploads/2021/05/ceo-survey-2021-top-threats-2020-and-2021.jpg" target="_blank" rel="noopener"><img loading="lazy" decoding="async" class="alignnone wp-image-18014 size-full" src="https://pwc-uutishuone.fi-r.seravo.com/app/uploads/2021/05/ceo-survey-2021-top-threats-2020-and-2021.jpg" alt="PwC's CEO Survey 2021 - top threats 2020 and 2021" width="760" height="606" srcset="https://pwc-uutishuone.fi-r.seravo.com/app/uploads/2021/05/ceo-survey-2021-top-threats-2020-and-2021.jpg 846w, https://pwc-uutishuone.fi-r.seravo.com/app/uploads/2021/05/ceo-survey-2021-top-threats-2020-and-2021-300x239.jpg 300w, https://pwc-uutishuone.fi-r.seravo.com/app/uploads/2021/05/ceo-survey-2021-top-threats-2020-and-2021-768x613.jpg 768w" sizes="(max-width: 760px) 100vw, 760px" /></a>
Erittäin huolissaan -vastaukset globaalisti. Klikkaamalla saat kuvat isommaksi.
Kyberriskit (cyber threats) nousivat edellisvuoden 4. sijalta tämän vuoden toiseksi suurimmaksi kasvun uhkaksi: 47 % toimitusjohtajista oli erittäin huolissaan kyberriskien mahdollisista vaikutuksista kasvunäkymiin. Uskon että tätä selittää pandemian myötä kasvanut digitaalisuus, etätyöt ja pilvipalveluiden hyödyntäminen, mikä kaikki lisää hyvän tietoturvan tarvetta.
Samaan aikaan, kun maailman huomio kääntyi ja keskittyi pandemian hallintaan ja vaikutuksiin, kauppasotien (trade conflicts) ei koeta enää uhkaavan kasvua. Kauppasodat tippuivat kasvua uhkaavien tekijöiden listalla voimakkaimmin edellisvuoden 2. sijalta tämän vuoden sijalle 18.
Ylisääntely on ollut pitkään toimitusjohtajien kokemien kasvua uhkaavien tekijöiden top-listalla. Näin se oli tänäkin vuonna, kun ylisääntely oli listan kolmantena ja 42 % toimitusjohtajista kokee sen merkittäväksi kasvun uhaksi.
Epävarmuus veropolitiikassa nousi uhkien listalla neljänneksi. Yrityksiä rasittaa verotukseen ja sen sääntelyyn liittyvä ennakoitavuuden puute. Toisaalta tulokseen voi vaikuttaa myös se, että valtioiden velkaantuminen pandemian edetessä on nostanut verotukseen liittyviä riskejä; yritykset ymmärtävät, että valtion velkojen maksu tulevaisuudessa joudutaan rahoittamaan tavalla tai toisella. Verotuksen kiristäminen on poliitikkojen työkalupakissa yleensä päällimmäisenä.
Merkittävän hyppäyksen listalla ylöspäin on ottanut myös harhaanjohtavien tietojen antamiseen liittyvä riski (misinformation), joka nousi listalle sijalta 20 (16 % toimitusjohtajista erittäin huolissaan) sijalle 10 (28 %).
Mielenkiintoinen havainto listalla on se, että huolet ilmastonmuutokseen liittyvistä riskeistä (climate change) eivät listalla kummoisesti liikahtaneet. Ottaen huomioon asiaan liittyvä median huomio ja ainakin keskustelut Euroopassa, oli tämä itselleni yllätys ja syvennyn tähän asiaan tulevassa blogissani tarkemmin.
Jos tarkastelemme uhkien listaa maanosittain, pystymme tekemään näistä lisää mielenkiintoisia havaintoja – osa luonnollisia, osa yllättäviä.
<a href="https://pwc-uutishuone.fi-r.seravo.com/app/uploads/2021/05/ceo-survey-2021-top-threats-2021-regionally.jpg" target="_blank" rel="noopener"><img loading="lazy" decoding="async" class="alignnone wp-image-18015 size-large" src="https://pwc-uutishuone.fi-r.seravo.com/app/uploads/2021/05/ceo-survey-2021-top-threats-2021-regionally-1024x661.jpg" alt="CEO Survey 2021- top threats 2021 regionally" width="760" height="491" srcset="https://pwc-uutishuone.fi-r.seravo.com/app/uploads/2021/05/ceo-survey-2021-top-threats-2021-regionally-1024x661.jpg 1024w, https://pwc-uutishuone.fi-r.seravo.com/app/uploads/2021/05/ceo-survey-2021-top-threats-2021-regionally-300x194.jpg 300w, https://pwc-uutishuone.fi-r.seravo.com/app/uploads/2021/05/ceo-survey-2021-top-threats-2021-regionally-768x496.jpg 768w, https://pwc-uutishuone.fi-r.seravo.com/app/uploads/2021/05/ceo-survey-2021-top-threats-2021-regionally.jpg 1141w" sizes="(max-width: 760px) 100vw, 760px" /></a>
Tästä tarkastelusta huomaamme, että kyberturvallisuuteen liittyvät riskit ovat Pohjois-Amerikassa ja Euroopassa ottaneet ykköspaikan uhkien listalla. Pandemiaan ja muihin terveysuhkiin liittyvät uhat ovat vasta kolmannella sijalla. Itse luen tuloksia siten, että kehittyneissä maissa luottamus terveydenhuollon kantokykyyn on edelleen vahva hetkittäisistä stressitilanteista huolimatta. Tilanne on luonnollisesti toinen kehittyvissä maissa, joissa pandemiaan ja muihin terveysuhkiin liittyvät uhat pitävät Afrikkaa lukuun ottamatta ykköspaikkaa.
Kehittyneissä maissa myös ylisääntely (over-regulation) nähdään edelleen merkittävänä tulevaisuuden kasvuna uhkaavana riskinä.
<h2>Tavoitteeksi yritysten ja Suomen kilpailukyvyn lisääminen</h2>
Fazer Groupin toimitusjohtaja Christoph Vitzthum totesi CEO Surveyn tulosten julkistustilaisuudessa 23.3.2021 viisaasti, että yritysten investointihalukkuuden kannalta aivan keskeistä olisi ennakoitava veropolitiikka sekä regulaatiokehitys. Poliitikot ympäri maailmaan ovat tulevien vuosien aikana kovan paikan edessä yrittäessään tasapainoilla valtion budjettien alijäämien tasapainottamisen kanssa. Tämä voi houkutella tekemään poliittisesti houkuttelevaa ja lyhytnäköistä vero- ja regulaatiopolitiikkaa, joka kuitenkin voi vaikuttaa negatiivisesti yritysten kasvu- ja investointihalukkuuteen.
Toivottavasti Suomessa poliitikot eivät tällaiseen sorru, vaan löytyisi yli vaalikauden menevää malttia rakentaa suomalaisten yritysten kilpailukykyä, joka on jo ennestään valitettavan heikolla tasolla.
<blockquote>Ennakoitavasta vero- ja regulaatiopolitiikasta tulisi tehdä Suomen valttikortti investointien houkuttelemiseksi Suomeen.</blockquote>
Luottamus talouden ja yritysten mahdollisuuteen kasvaa on tällä hetkellä hyvä. Kasvun aikaansaamiseksi myös niitä uhkaavat riskit tulee tunnistaa ja parhaan kyvyn mukaan myös hallita tai riskin todennäköisyyttä pienentää. Kasvu vaatii yleensä hallittujen riskien ottamista ja tämä on luonnollinen osa liiketoimintaa. Odotan jo innolla, miltä tämän kyselyn riskikartta näyttää keväällä 2022 ja miten kasvu ja riskit ovat vuoden aikana mahtaneet todellisuudessa toteutua.

Pandemia ja kyberuhkat toimitusjohtajien huolien kärjessä

Aiheeseen liittyvät sisällöt

Mitä työntekijät todella haluavat työnantajiltaan tässä ajassa?

Suorituskykyinen johtoryhmä elää muutaman vuoden ja on tarkka tehtävistään

Kati Tammilehto on nimitetty PwC Suomen vastuullisuusjohtajaksi

Palkka-avoimuusdirektiivi tuo työnantajille uusia velvollisuuksia

Global CEO Survey

Yhteyshenkilösi PwC:llä

Mikko Nieminen

Muut lukivat myös

Kummitus nimeltä Lexel

Arvonlisävero otsikoihin hallituksen kehysriihessä

Turbulenssia henkilöstörahastojen verotuksessa