- Aiheet
Pandemia ja kyberuhkat toimitusjohtajien huolien kärjessä
PwC:n CEO Surveyn tulokset kertovat toimitusjohtajien ennätyksellisen suuresta optimismista maailmantalouteen. Jopa kolme neljästä toimitusjohtajasta uskoo talouden kasvun parantuvan vuonna 2021. Yli kolmannes johtajista luottaa lisäksi oman yhtiöstä kasvun mahdollisuuksiin seuraavan vuoden aikana. Toimitusjohtajat näkevät kuitenkin myös merkittäviä riskejä, jotka voivat vaikuttaa tulevaisuuden kasvun mahdollisuuksiin.
Tammikuussa 2021 toteutetun toimitusjohtajatutkimuksen ns. uhkalistalla on selviä muutoksia edellisvuosista. Pandemia ja muut terveyskriisit ovat nousseet toimitusjohtajien kokemien kasvua uhkaavien riskien listalla sijalle yksi. Yli puolet (52 %) johtajista on näistä erittäin huolissaan.
Erittäin huolissaan -vastaukset globaalisti. Klikkaamalla saat kuvat isommaksi.
Kyberriskit (cyber threats) nousivat edellisvuoden 4. sijalta tämän vuoden toiseksi suurimmaksi kasvun uhkaksi: 47 % toimitusjohtajista oli erittäin huolissaan kyberriskien mahdollisista vaikutuksista kasvunäkymiin. Uskon että tätä selittää pandemian myötä kasvanut digitaalisuus, etätyöt ja pilvipalveluiden hyödyntäminen, mikä kaikki lisää hyvän tietoturvan tarvetta.
Samaan aikaan, kun maailman huomio kääntyi ja keskittyi pandemian hallintaan ja vaikutuksiin, kauppasotien (trade conflicts) ei koeta enää uhkaavan kasvua. Kauppasodat tippuivat kasvua uhkaavien tekijöiden listalla voimakkaimmin edellisvuoden 2. sijalta tämän vuoden sijalle 18.
Ylisääntely on ollut pitkään toimitusjohtajien kokemien kasvua uhkaavien tekijöiden top-listalla. Näin se oli tänäkin vuonna, kun ylisääntely oli listan kolmantena ja 42 % toimitusjohtajista kokee sen merkittäväksi kasvun uhaksi.
Epävarmuus veropolitiikassa nousi uhkien listalla neljänneksi. Yrityksiä rasittaa verotukseen ja sen sääntelyyn liittyvä ennakoitavuuden puute. Toisaalta tulokseen voi vaikuttaa myös se, että valtioiden velkaantuminen pandemian edetessä on nostanut verotukseen liittyviä riskejä; yritykset ymmärtävät, että valtion velkojen maksu tulevaisuudessa joudutaan rahoittamaan tavalla tai toisella. Verotuksen kiristäminen on poliitikkojen työkalupakissa yleensä päällimmäisenä.
Merkittävän hyppäyksen listalla ylöspäin on ottanut myös harhaanjohtavien tietojen antamiseen liittyvä riski (misinformation), joka nousi listalle sijalta 20 (16 % toimitusjohtajista erittäin huolissaan) sijalle 10 (28 %).
Mielenkiintoinen havainto listalla on se, että huolet ilmastonmuutokseen liittyvistä riskeistä (climate change) eivät listalla kummoisesti liikahtaneet. Ottaen huomioon asiaan liittyvä median huomio ja ainakin keskustelut Euroopassa, oli tämä itselleni yllätys ja syvennyn tähän asiaan tulevassa blogissani tarkemmin.
Jos tarkastelemme uhkien listaa maanosittain, pystymme tekemään näistä lisää mielenkiintoisia havaintoja – osa luonnollisia, osa yllättäviä.
Tästä tarkastelusta huomaamme, että kyberturvallisuuteen liittyvät riskit ovat Pohjois-Amerikassa ja Euroopassa ottaneet ykköspaikan uhkien listalla. Pandemiaan ja muihin terveysuhkiin liittyvät uhat ovat vasta kolmannella sijalla. Itse luen tuloksia siten, että kehittyneissä maissa luottamus terveydenhuollon kantokykyyn on edelleen vahva hetkittäisistä stressitilanteista huolimatta. Tilanne on luonnollisesti toinen kehittyvissä maissa, joissa pandemiaan ja muihin terveysuhkiin liittyvät uhat pitävät Afrikkaa lukuun ottamatta ykköspaikkaa.
Kehittyneissä maissa myös ylisääntely (over-regulation) nähdään edelleen merkittävänä tulevaisuuden kasvuna uhkaavana riskinä.
Tavoitteeksi yritysten ja Suomen kilpailukyvyn lisääminen
Fazer Groupin toimitusjohtaja Christoph Vitzthum totesi CEO Surveyn tulosten julkistustilaisuudessa 23.3.2021 viisaasti, että yritysten investointihalukkuuden kannalta aivan keskeistä olisi ennakoitava veropolitiikka sekä regulaatiokehitys. Poliitikot ympäri maailmaan ovat tulevien vuosien aikana kovan paikan edessä yrittäessään tasapainoilla valtion budjettien alijäämien tasapainottamisen kanssa. Tämä voi houkutella tekemään poliittisesti houkuttelevaa ja lyhytnäköistä vero- ja regulaatiopolitiikkaa, joka kuitenkin voi vaikuttaa negatiivisesti yritysten kasvu- ja investointihalukkuuteen.
Toivottavasti Suomessa poliitikot eivät tällaiseen sorru, vaan löytyisi yli vaalikauden menevää malttia rakentaa suomalaisten yritysten kilpailukykyä, joka on jo ennestään valitettavan heikolla tasolla.
Ennakoitavasta vero- ja regulaatiopolitiikasta tulisi tehdä Suomen valttikortti investointien houkuttelemiseksi Suomeen.
Luottamus talouden ja yritysten mahdollisuuteen kasvaa on tällä hetkellä hyvä. Kasvun aikaansaamiseksi myös niitä uhkaavat riskit tulee tunnistaa ja parhaan kyvyn mukaan myös hallita tai riskin todennäköisyyttä pienentää. Kasvu vaatii yleensä hallittujen riskien ottamista ja tämä on luonnollinen osa liiketoimintaa. Odotan jo innolla, miltä tämän kyselyn riskikartta näyttää keväällä 2022 ja miten kasvu ja riskit ovat vuoden aikana mahtaneet todellisuudessa toteutua.
