Muistettavia asioita 2025 tilinpäätöksessä

Vuosi 2025 lähestyy loppuaan ja sitä myöten useimmilla kirjanpitovelvollisilla lähestyy myös vuosittaisen tilinpäätöksen laatiminen. Vuoden aikana kirjanpitolakiin on tullut tiettyjä tarkennuksia ja lisäksi on julkaistu melko laajasti vaikuttavia KILAn lausuntoja. Tähän artikkeliin on koottu näistä muutamia aiheita, jotka ovat keskeisiä rakennuspalikoita laadukkaassa tilinpäätöksessä.

SVOP-sijoituksen esittäminen tilinpäätöksessä

SVOP-sijoituksiin liittyen on olemassa kaksi suhteellisen tuoretta KILAn lausuntoa. Keväällä 2024 julkaistiin lausunto, jossa käsiteltiin vastikkeellisen osakeannin merkinnän kirjaamista SVOP-rahastoon ja keväällä 2025 julkaistiin lausunto, jossa käsiteltiin puolestaan vastikkeetonta SVOP-sijoitusta.

Vastikkeellisella SVOP-sijoituksella tarkoitetaan tilannetta, jossa sijoitus liittyy osakeantiin, eli merkitsijä saa vastineeksi osakkeita. Osakkeiden merkintä on merkitsijää ja yhtiötä velvoittava sitoumus, joten yhtiössä kirjataan osakemerkintäsaaminen ja vastaava lisäys omaan pääomaan joko osakeantitilille tai suoraan SVOP-rahastoon. Osakeantitilille kirjattaessa siirto SVOP-rahastoon tehdään osakemerkinnän maksun tapahduttua. KILAn lausunnon mukaan liitetietona tulee esittää se osuus SVOP-sijoituksesta, joka on tilinpäätöksen allekirjoitushetkellä maksamatta ja vähentää maksamaton osuus jakokelpoisista varoista samaan tapaan kuin aktivoitujen kehittämismenojen poistamaton hankintameno.

Vastikkeettomalla SVOP-sijoituksella tarkoitetaan puolestaan tilannetta, jossa yhtiöön tehdään sijoitus ilman, että saadaan vastineeksi osakkeita. Näin tehdään esimerkiksi silloin, kun halutaan pitää yhtiön oma pääoma positiivisena. KILAn lausunnon mukaan tilinpäätöshetkellä maksamaton osuus SVOP-sijoituksesta esitetään taseessa SVOP-rahastossa, mikäli SVOP-sijoituksen tarkoittamat varat on saatu yhtiön haltuun ennen tilinpäätöksen allekirjoittamista. Toisin sanoen, mikäli SVOP-sijoitusta ei ole maksettu yhtiölle tilinpäätöksen allekirjoitushetkellä, sitä ei saa kirjata yhtiön omaan pääomaan SVOP-sijoituksena.

Näiden kahden lausunnon perusteella on tulkittavissa, että SVOP-sijoitusta käsitellään taseessa hieman eri tavalla riippuen siitä, liittyykö SVOP-sijoitus osakeantiin vai onko sijoitus vastikkeeton. Molemmissa tapauksissa ratkaisevaa on kuitenkin se, onko tilinpäätöksen allekirjoitushetkellä saatu varoja yhtiön haltuun vai ei.

Pysyvien vastaavien sijoitusten arvonalennusten palautukset

Kirjanpitolautakunta julkaisi alkuvuodesta 2025 lausunnon numero 2093, jossa käsiteltiin aikaisemmalla tilikaudella kirjatun pysyvien vastaavien sijoituksen arvonalennuksen palautuksen kirjaamista ja esittämistapaa. Arvonalennusten palautuksia esitettiin usein tuottoerässä. Julkaistussa lausunnossa todettiin, että arvonalennuksen palautuskirjaus on luonteeltaan kulukirjauksen oikaisu ja siten se tulee pääsääntöisesti merkittäväksi siihen tuloslaskelman ryhmään, jossa vastaava arvonalennus on aikaisemmalla tilikaudella esitetty.

Tietyissä tilanteissa kulukirjauksen oikaisu voi johtaa siihen, että koko tilinpäätöserä, jossa arvonalennuksen palautus esitetään, kääntyykin positiiviseksi. Tällöin on syytä antaa kyseistä erää koskeva liitetieto, jossa selvitetään asiaa tarkemmin tai vaihtoehtoisesti esittää kyseinen kuluerä avattuna siten, että arvonalennukset ja arvonalennusten palautukset käyvät ilmi omilta riveiltään, jolloin tilinpäätöksen lukija ymmärtää helposti miksi koko kyseinen kuluerä on yhteissummaltaan positiivinen.

Kirjanpitovelvollisten kokorajat

Kirjanpitovelvollisen kokoluokka on tärkeää määritellä oikein, sillä kokoluokalla on merkittäviä vaikutuksia tilinpäätöksen sisältövaatimuksiin. Kirjanpitolain euromääräisiin yrityskokorajoihin tehtiin niin sanotut inflaatiokorotukset loppuvuodesta 2024. Näitä kokorajoja sai soveltaa jo vuoden 2024 tilinpäätöksissä, mutta niitä on sovellettava 2025 tilinpäätöksissä. Vertailutilikauden kokoluokka määritetään samojen korotettujen kokorajojen perusteella. Kokoluokkien raja-arvot määritellään kirjanpitolain 1 luvun 4 a-c §:ssä.

Konsernitilinpäätöksen laadintavelvollisuus

Kirjanpitolakiin tehtiin vuoden 2024 lopulla kokorajojen inflaatiokorotuksen lisäksi lisäys konsernin raja-arvojen laskentatapaan. Laskentatavalla voi olla vaikutusta konsernin kokoluokkaan ja siten konsernitilinpäätöksen laatimisvelvollisuuteen ja sisältövaatimuksiin. Kokoraja on mahdollista määrittää kahdella tavalla:

perustuen konsernitilinpäätöksen lukuihin, joissa on jo huomioitu konsernieliminoinnit, tai
perustuen konserniyritysten yhteenlaskettuihin lukuihin ennen eliminointeja, jolloin KPL:n mukaisia euromääräisiä kokorajoja on korotettava 20 %.

Alkuvuodesta 2025 julkaistiin lausunto numero 2101 konsernikokorajojen arvioimisesta. Kirjanpitolaissa mainitaan konsernin kokoluokan kohdalla vain emoyrityksen tilinpäätöspäivä, mutta lausunnossa tarkennettiin, että tilinpäätösdirektiiviin perustuen konsernin raja-arvojen tarkastelu arvioidaan perustuen päättyneeseen ja sitä edeltävään tilikauteen.

Edellisiä tilikausia koskevan virheen korjaaminen

Joskus tilinpäätöksiin jää erilaisia virheitä, jotka havaitaan vasta myöhemmällä tilikaudella. Tällöin havaitut virheet tulisi oikaista takautuvasti. Virheen korjaamista ja tilinpäätöksen laadintaperiaatteiden muuttamista koskeva ohjeistus tulee KILAn lausunnosta 1750/2005.

Lausunnossa käsitellään tulosvaikutteisen virheen korjaamista. Tulosvaikutteinen virhe tulee oikaista takautuvasti oman pääoman kautta, eli vertailukauden päättävä tase saatetaan sellaiseksi, mikä se olisi ollut, jos virhettä ei olisi alun perinkään tapahtunut. Tämä tapahtuu oikaisemalla vertailukauden omaa pääomaa tulosvaikutuksen määrällä ja vastaavasti muita vertailukauden tase-eriä, joihin virheen korjaus on vaikuttanut.

Tulosvaikutteista virhettä ei ole pakko oikaista vertailukauden tuloslaskelmassa, mutta se on mahdollista. Virheen korjaamiseen liittyy myös liitetietovaatimuksia, jotka perustuvat KPA 2:2 §:ään. Käytännössä liitetiedoissa tulisi kuvata mitä vertailukauden eriä on korjattu ja mikä on ollut korjauksen vaikutus. Lisäksi tulosvaikutteisen virheen osalta tulisi kertoa onko tuloslaskelmaa oikaistu vai eikö ole. Mikäli virheen korjauksella on ollut vaikutusta toimintakertomuksessa annettuihin tunnuslukuihin, tulisi myös nämä pyrkiä oikaisemaan tai vaihtoehtoisesti kertoa, jos eri vuosien tunnusluvut eivät ole vertailukelpoisia.