CapMan ja PwC yhdistivät voimansa #Steps4Tukikummit-kampanjaan ja keräsivät Tukikummit-säätiölle ja sitä kautta lasten ja nuorten tueksi yhteensä 100 000 euroa. Kampanjassa euroja kerättiin kävelemällä ja juoksemalla yhdessä kollegoiden ja asiakkaiden kanssa. Tarkoituksena on kasvattaa nyt keväällä aloitetusta kampanjasta pitkäaikainen yhteistyö sekä haastaa tulevaisuudessa myös muita yrityksiä siihen mukaan. Pitkällä aikavälillä CapManin tavoitteena on kasvattaa Tukikummeista...

CapMan ja PwC keräsivät 100 000 euron potin lasten ja nuorten hyväksi

PwC:n tuore raportti vihreän siirtymän kannalta keskeisistä hyödykkeistä nostaa esiin huolen kuivuuden aiheuttamista riskeistä mineraalien ja metallien tuotannossa. Esimerkiksi 70 % maailman koboltin ja litiumin tuotannosta on uhattuna vuoteen 2050 mennessä, jos ilmastopäästöjä ei saada vähennettyä tavoitellulle tasolle. Ilmastonmuutoksen aiheuttamat vaikutukset kohdistuvat moniin hyödykkeisiin, jotka ovat ratkaisevassa asemassa vihreän siirtymän onnistumisessa – kuten akkuteollisuudessa käytettyyn...

PwC:n raportti: Ilmastonmuutos aiheuttaa merkittäviä riskejä vihreän siirtymän kannalta keskeisille hyödykkeille

PwC:n tuore Women in Work Index paljastaa, että samalla kun naisten määrä työmarkkinoilla on lisääntynyt, sukupuolten välinen kuilu palkoissa on syventynyt. Kansainvälinen selvitys osoittaa, että vuosina 2021–2022 palkkaero kasvoi peräti 20:ssä 33:sta OECD-maasta. Suomessa naisten ja miesten palkkaero on 16,1 %, mikä on 2,6 prosenttiyksikköä enemmän kuin OECD-maissa keskimäärin. PwC:n vuosittain kokoama Women in Work...

PwC selvitti: Sukupuolten välinen palkkaero kasvussa

Kestävän rahoituksen tiedonantoasetus eli SFDR-asetus velvoittaa finanssimarkkinatoimijat antamaan kestävyystietoja rahastonhoitajista sekä rahastotuotteista. Tietojen antamisen tarkoituksena on tehdä kestävien sijoituskohteiden tunnistaminen helpommaksi. SFDR-asetus on Euroopan unionin sellaisenaan sovellettava säädös, jonka soveltaminen alkoi pääosin vuonna 2021. Asetusta täydentämään komissio on antanut vuonna 2023 sovellettavaksi tulleen delegoidun asetuksen, joka tarkentaa julkistettavien tietojen sisältöä ja esitystapaa.   Tiedonantovelvoitteet kestävyystiedoista perustuvat...

Rahastotoimintaan liittyy viherpesuriski – miten se vältetään?

Työterveyslaitoksen julkaiseman Miten Suomi voi? &#8211;seurantatutkimuksen mukaan työhyvinvointi on heikentynyt Suomessa viimeisen puolen vuoden aikana. Tutkimuksessa havaittiin, että erityisesti johtajien työhyvinvointi on laskenut selvästi. Tiedätkö, miten johtajat voivat organisaatiossasi ja mitä riskejä johtajien heikentyneeseen työhyvinvointiin liittyy koko organisaatiotasolla? Lähijohtajat työhyvinvoinnin vetureina Työhyvinvointi on olennaista saada osaksi yrityksen kulttuuria ja päivittäistä toimintaa. Hyvinvoivaan henkilöstöön liittyy työnantajalle...

Johtajien työhyvinvointi heikentynyt Suomessa

Kilpailu hyvistä työntekijöistä on kovaa, eikä tilanteeseen näy helpotusta suurien ikäluokkien eläköityessä ja työssäkäyvän väestön osuuden pienentyessä. Työnantajien näkökulmasta onkin oleellista pohtia, miten saadaan rekrytoitua ja sen jälkeen myös sitoutettua parhaat osaajat. Työntekijän sitoutumista on tyypillisesti arvioitu sen kautta, miten työntekijä samaistuu ja sitoutuu organisaation tavoitteisiin ja toimintatapoihin sekä kuinka halukas hän on näkemään vaivaa...

Sitoutuneet työntekijät parantavat yrityksen tuottavuutta

Johtoryhmän yhteisen tilannekuvan muodostamiseen kannattaa panostaa. Jotta organisaation strategiaa voitaisiin viedä käytäntöön, on johdossa oltava jaettu ymmärrys tavoitteista ja keinoista niihin pääsemiseksi.   Toimiva keskusteluyhteys johtoryhmän sisällä mahdollistaa yhteisen tilannekuvan luomisen. Lähtökohtana on, että johtoryhmän jäsenillä on jaettu näkemys yhteisestä tavoitteesta, oli se sitten kasvu, kannattava liiketoiminta, kriisistä selviäminen tai joku niiden yhdistelmä.   Jokaisella on kuitenkin...

Yhteinen tilannekuva auttaa johtoryhmää luovimaan muutoksissa

Aloin kirjoittaa tätä juttua nelisen vuotta sitten, mutta luonnos jäi pöytälaatikkoon. Kirjoittaminen on minulle ajatusten jäsentelyä, eikä jokaisen raapustuksen ole määrä päätyä muiden luettavaksi. Olen tämän kuluneen neljän vuoden aikana päässyt näkemään – ja suunnittelemaan – johdon palkitsemista aitiopaikalta, ja siksi haluan saattaa luonnoksen valmiiksi. Mitä ajattelen nyt, vuonna 2024, johdon palkitsemisen monimutkaisuudesta? Entä mitä...

Olisiko aika yksinkertaistaa johdon palkitsemista?

PwC Suomi on ihmisoikeus- ja kansalaisjärjestö Helsinki Priden virallinen Working with Pride -kumppani. Kumppanuus on osoitus yhtiön sitoutumisesta yhdenvertaisemman työyhteisön puolesta. PwC Suomi jatkaa ylpeänä yhteistyötään Helsinki Priden kanssa. Helsinki Pride -viikko, Suomen suurin ihmisoikeus- ja kulttuuritapahtuma, järjestetään jälleen 24.–30.6.2024. Viikko huipentuu perinteiseen Pride-kulkueeseen ja puistojuhlaan.  PwC:n toimitusjohtajan Kauko Storbackan mukaan kumppanuus on osoitus yhtiön...

PwC jatkaa Helsinki Priden kumppanina 2024

Valtiovarainministeriö lähetti juuri ennen vappua lausunnolle luonnoksen hallituksen esitykseksi arvonlisäverokannan ja vakuutusmaksuveron korottamiseksi 25,5 prosenttiin. Lausuntokierros päättyy 17.5., joten lienee mahdollista saada laki vahvistettua ennen lomakautta. Tämäkin siirtymäaika on lomakauden takia liian tiukka monelle yritykselle, mutta melko totuttu valmistautumisaika lain vahvistamisen ja voimaantulon 1.9.2024 välillä kuitenkin. Emme usko lykkäyksiin. Kansainvälisesti toimivat yritykset ovat joutuneet tiukempiinkin...

Verovelvollinen, arvonlisäverotuksen verokannan nostaminen vaatii huomiosi

KHO:n tuore ratkaisu KHO:2024:68 selkeyttää edellytyksiä perintö- ja lahjaverotuksen sukupolvenvaihdoshuojennuksen soveltamiseen erityisesti arvopaperikauppaa harjoittavassa yhtiössä. Yleensä perintö- tai lahjavero määrätään omaisuuden käyvän arvon perusteella ja veron maksuaika on lyhyt. Kun kohteena on vähintään 10 % yrityksen osakkeista ja lahjan- tai perinnönsaaja jatkaa yritystoiminnan harjoittamista, verotuksessa voidaan kuitenkin soveltaa niin sanottua sukupolvenvaihdoshuojennusta. Silloin veron määrä alenee...

Sukupolvenvaihdoshuojennus sijoitusyhtiössä 

Erityisesti HR-ammattilaisia ja yritysjohtoa keskusteluttava EU:n palkka-avoimuusdirektiivi otetaan Suomessa käyttöön viimeistään kesäkuussa 2026. Onko se vain uusi pala byrokratian palapelissä? Vaikka ensisilmäyksellä siltä voi näyttää, direktiivillä on itseään isompi merkitys yrityksille. Se voi terävöittää johtamiskäytäntöjä, lisätä päätöksenteon läpinäkyvyyttä, tukea henkilöstön ymmärrystä liiketoiminnan tavoitteista ja vahvistaa yrityksen houkuttelevuutta työntekijöiden ja sijoittajien silmissä. Direktiivi on työkalu, jolla...

Kun direktiivi on itseään isompi

Kestävyysraportointi tulee pakolliseksi yrityksen koon mukaan vaiheittain tästä vuodesta alkaen. Verot saattavat tulla osaksi tätä raporttia kolmella eri tavalla: yrityskohtaisena aiheena, ESRS-standardien osana tai EU-taksonomian kautta. Verojen raportointi voi tuoda yrityksille merkittäviä etuja, kuten parantaa sijoittajasuhteita ja osoittaa yhteiskunnallista vastuullisuutta. Verojen raportointi yrityskohtaisena aiheena Kestävyysraportoinnin perusta on kaksoisolennaisuusanalyysi, jossa arvioidaan eri aiheiden olennaisuutta niiden vaikutusten...

Verot kestävyysraportoinnissa

Etusivu

Verotus

Johtaminen ja vastuullisuus

Yrittäjyys

Juridiikka

Taloushallinto

Teknologia ja digitaalisuus

Strategy& -topics

Medialle

Tilaa uutiskirje

Yleensä perintö- tai lahjavero määrätään omaisuuden käyvän arvon perusteella ja veron maksuaika on lyhyt. Kun kohteena on vähintään 10 % yrityksen osakkeista ja lahjan- tai perinnönsaaja jatkaa yritystoiminnan harjoittamista, verotuksessa voidaan kuitenkin soveltaa niin sanottua sukupolvenvaihdoshuojennusta. Silloin veron määrä alenee vähintään 60 prosentilla ja sille saa 10 vuotta korotonta maksuaikaa. Huojennuksen merkitys on siis iso.
Huojennuksen soveltamiseen liittyy useampikin tulkinnanvarainen seikka, joista tässä kirjoituksessa keskitytään kuitenkin vain yhteen: mikä on perintö- ja lahjaverolaissa tarkoitettu yritys? Yrityksen määritelmää ei löydy suoraan laista, eikä verotus- tai oikeuskäytäntö ole ollut kovin yhtenäistä sen määrittelyn suhteen. Rajanveto tulee tyypillisesti tutkittavaksi tilanteessa, jossa yksityisomisteisen yhtiön toiminta muodostuu sijoittamisesta ja arvopaperikaupasta. Tällöin joudutaan pohtimaan, missä menee raja holdingyhtiötyyppisen omistajan varojen hallinnoinnin ja itsenäisen, liiketoimintana harjoitettavan arvopaperikaupan välillä. Jälkimmäiseen huojennusta voidaan soveltaa, ensimmäiseen ei. KHO:n uusinkaan ratkaisu ei anna tähän tyhjentävää vastausta, mutta listaa kiitettävän selkeästi seikat, jotka arvioinnissa on huomioitava.
KHO:n <a href="https://www.kho.fi/fi/index/paatokset/ennakkopaatokset/1714027358209.html" target="_blank" rel="noopener">tuore ennakkopäätös</a> koskee tilannetta, jossa arvopaperikauppaa harjoittavan yhtiön omistaja aikoi lahjoittaa yhtiön osakkeet lapsilleen. Kaikkien muiden huojennusten soveltumisen edellytysten täyttyminen oli selvää, joten asiassa oli kyse vain siitä, oliko kyseessä perintö- ja lahjaverolaissa tarkoitettu yritys.
Tapauksessa yhtiö sijoitti ilman olennaista velkavipua listattuihin ja listaamattomiin osakkeisiin, joukkovelkakirjalainoihin ja rahasto-osuuksiin. Yhtiöllä ei ollut palkattua henkilökuntaa, vaan sijoituspäätöksistä vastasivat omistaja ja yhtiön johdossa toimineet suunnitellut lahjansaajat. Tukenaan heillä oli konsultatiivisen sopimuksen nojalla toimiva varainhoitaja, joka vastasi sijoituspäätösten täytäntöönpanosta. Yhtiön vuotuinen liikevaihto oli noin kaksi miljoonaa ja taseen loppusumma noin neljä miljoonaa euroa. Harjoitetun toiminnan aktiivisuutta kuvaava vuosittaisten myyntitapahtumien määrä puolestaan oli yli kaksisataa ja ostojen arvo noin 2,6–4,5 miljoonaa vuodessa.
Päätöksensä perusteluissa KHO eritteli sekä huojennusta tukevat, että sitä vastaan puhuvat seikat. Positiivisina seikkoina KHO mainitsi:
<ul>
<li>Suunnitelmallisen sijoitusstrategian olemassaolon ja voiton tavoittelun</li>
<li>Sijoitustoiminnan aktiivisuutta kuvaavien osto- ja myyntitapahtumien määrän ja päivittäisen kanssakäymisen varainhoitajan kanssa</li>
<li>Sijoitusvarallisuuden ja liikevaihdon merkittävän määrän ja sijoitukset myös listaamattomiin yhtiöihin</li>
<li>Toimintamallin, jossa sijoituspäätökset tekee yhtiön johto, ei varainhoitaja</li>
</ul>
Huojennusta vastaan puhuvina seikkoina KHO mainitsi:
<ul>
<li>Vähäisen riskitason liittyen sekä sijoituskohteiden valintaan että velkavivun puuttumiseen</li>
<li>Yhtiön lyhyen toimintahistorian</li>
</ul>
Näitä seikkoja punnittuaan KHO totesi, että huojennusta ei voitu soveltaa suunniteltuun lahjoitukseen. Verrattuna aikaisempiin, noin 20 vuotta aikaisemmin annettuihin positiivisiin päätöksiin, tässä tapauksessa sekä sijoitussalkun koko että sen kiertonopeus olivat vähäisempiä, eikä yhtiön sijoitustoiminnan riskitaso olennaisesti poikennut holdingyhtiön avulla toteutetusta yksityishenkilön varallisuuden hallinnoinnista.
<h2>Johtopäätöksiä</h2>
Vaikka KHO:n päätös oli kielteinen, sen perusteluista on löydettävissä positiivisia kannanottoja ja suoranaisia ohjeita siihen, kuinka sijoitusyhtiön toiminta tulisi järjestää, kun pitkäntähtäimen tavoitteena on sukupolvenvaihdos.
Osana perusteluitaan KHO nimenomaisesti totesi, että osakaskunnan ulkopuolisen palkatun henkilökunnan olemassaolo ei ole huojennuksen soveltamisen edellytys. Henkilöstölle annetun merkityksen painoarvo on verotuskäytännössä vaihdellut, mutta tämän päätöksen jälkeen asia on selvä: Palkatun henkilökunnan olemassaolo ei ole huojennuksen edellytys. Se voi kuitenkin osana kokonaisharkintaa tukea huojennuksen myöntämistä.
Ratkaisu korostaa myös sukupolvenvaihdosten suunnittelun pitkäjänteisyyttä. Käsitykseni mukaan keskeisin kielteiseen päätökseen johtanut seikka oli yhtiön lyhyt toimintahistoria. Käytännössä päätös tarkoittaa, että sijoitussalkun yhtiöittäminen vain pari vuotta ennen suunniteltua lahjoitusta on riski verotuksen näkökulmasta. Mahdolliseen sukupolvenvaihdokseen olisikin hyvä valmistautua jo huomattavasti aiemmin, jotta yhtiölle saadaan selkeästi pidempi ja johdonmukainen toimintahistoria ennen lahjoituksen tai perinnön toteutumista.
Käytännössä on tyypillistä, että yksityiset sijoitusyhtiöt hyödyntävät ulkopuolista varainhoitajaa. KHO ei päätöksessään suoraan sano, että edes niin sanottu täydenvaltakirjan varainhoito olisi huojennuksen ehdoton este. Pidän kuitenkin merkittävänä riskinä ainakin toimintamallia, jossa koko sijoitussalkku olisi täydenvaltakirjan varainhoitosopimuksen piirissä.
Huojennus edellyttää nimenomaan yhtiön oman toiminnan aktiivisuutta ja ydinliiketoiminnan päätöstenteon ulkoistaminen on tästä näkökulmasta vaikeasti perusteltavissa. Sen sijaan konsultatiivinen varainhoitosopimus ei ole huojennuksen näkökulmasta ongelma, kun yhtiön oma johto tekee varsinaiset sijoituspäätökset.
Selkeänä huojennusta edistävän seikkana on syytä huolehtia siitä, että yhtiöllä on kirjallinen, säännöllisesti päivitettävä sijoitusstrategia ja että sekä sijoituspäätösten teko että yhteydenpito mahdolliseen varainhoitajaan on selkeästi dokumentoitua. Myös esimerkiksi hallituksen kokouspöytäkirjojen muotoilulla voidaan osoittaa toiminnan ammattimaisuutta. Aktiivisuutta kuvaa myös salkun kiertonopeus. Nyt tehdyssä kielteisessä päätöksessä liikevaihdon suhde salkun kokoon oli noin 0,5, kun vanhoissa myönteisissä päätöksissä se on ollut jopa 10. Vaadittava taso lienee jossain tässä välissä. Selkeästi voi kuitenkin sanoa, että kiertonopeuden lisääminen on huojennuksen kannalta edullinen asia ja vähintään kannattaisi pyrkiä siihen, että liikevaihto ylittää taseen loppusumman määrän.
Kun arvioidaan huojennuksen edellytyksenä olevan yrityksen käsitteen täyttymistä, yksi keskeinen tekijä on myös toimintaan liittyvä liiketoimintariski; riskitason lisääminen edistää huojennuksen myöntämistä. Tähän voidaan vaikuttaa sekä velkavivun käyttämisellä, että sijoituskohteiden valinnalla. Lähtökohtaisesti sijoittaminen suoraan osakkeisiin tai esimerkiksi johdannaiskauppa tukevat huojennuksen myöntämistä, kun taas passiivisempi sijoittaminen vaikkapa korkorahastoihin olisi tästä näkökulmasta kielteinen seikka, ja pelkkä vuokratuloon tähtäävä kiinteistösijoittaminen voi olla suoranainen huojennuksen este. Mahdollisen velkavivun osalta merkitystä on sekä velan määrällä suhteessa sijoitussalkun kokoon, että velan antajalla; ulkoinen pankkilaina on huojennuksen kannalta parempi asia kuin laina esimerkiksi yhtiön omistajalta.
Merkitystä on myös sijoitustoiminnan laajuudella. Päätöksessään KHO sinänsä piti noin kahden miljoonan euron liikevaihtoa ja 4 miljoonan tasetta positiivisina asioina, mutta samalla kuitenkin totesi niiden olevan merkittävästi pienempiä verrattuna aiempiin, samasta kysymyksestä noin 20 vuotta sitten annettuihin päätöksiin. Vaikka tästä tulkinnasta voi perustellusti olla montaa mieltä, johtopäätös on aika selvä; mitä suurempi sijoitusvarallisuus on, sen helpompaa se on siirtää seuraavalle sukupolvelle matalilla verokustannuksilla.
KHO:n tuoreen päätöksen perusteella on kuitenkin selvää, että muutamankin miljoonan arvopaperisalkku voi mahdollistaa huojennuksen soveltumisen. Tällöin kuitenkin muiden, huojennusta tukevien seikkojen painoarvo kasvaa.
Kokonaisuutena KHO:n tuore päätös ei olennaisesti muuta sijoitusyhtiön sukupolvenvaihdoshuojennuksessa huomioitavia seikkoja, vaan ratkaisu on edelleen monen asian summana tehtävää kokonaisharkintaa. Päätös on kuitenkin tervetullut, koska se päivittää vaadittavat edellytykset tälle vuosituhannelle ja toivottavasti jatkossa ohjaa myös Verohallintoa yhdenmukaisempaan käytäntöön.
Sukupolvenvaihdoshuojennukseen liittyy myös lukuisia muita tulkinnanvaraisia seikkoja, joita tässä kirjoituksessa ei ole ollut mahdollista käsitellä. Yhteistä näille on kuitenkin pitkäjänteisyys – sukupolvenvaihdos on prosessi, johon on syytä varautua ajoissa. Me PwC:llä avustamme vuosittain kymmeniä perheyhtiöitä sukupolvenvaihdosten suunnittelussa ja toteuttamisessa ja keskustelemme mielellämme eri tilanteisiin liittyvistä vaihtoehdoista ja mahdollisuuksista.

Sukupolvenvaihdoshuojennus sijoitusyhtiössä

Aiheeseen liittyvät sisällöt

Omistajastrategialla selkeyttä perheyhtiön hallintoon ja päätöksentekoon

Verovelvollinen, arvonlisäverotuksen verokannan nostaminen vaatii huomiosi

KHO otti kantaa kiinteistöveron voimalaitosprosentin soveltamiseen yhteisen liittymispisteen osalta

Kummitus nimeltä Lexel

Yhteyshenkilösi PwC:llä

Matti Kilpeläinen

Palvelumme

Muut lukivat myös

Rahastotoimintaan liittyy viherpesuriski – miten se vältetään?

Johtajien työhyvinvointi heikentynyt Suomessa

Sitoutuneet työntekijät parantavat yrityksen tuottavuutta