Ajatuksia hyvästä johtamisesta

9.10.2018  |  Blogi, Ylimmän johdon agendalla

Olen johtanut viimeiset 15 vuotta erilaisia tiimejä ja liiketoimintoja, viimeisimmät kolme vuotta toimitusjohtajana ensimmäistä kertaa koko yhtiötä. Olen opiskellut ja pohtinut johtamista paljon näiden vuosien aikana.

Ensimmäiset oppini sain havainnoimalla omia esimiehiä ja vanhempia tieteenharjoittajia, sen jälkeen erilaisten valmennusten kautta ja kirjoja lukemalla. Tästä kaikesta on muodostunut oma johtamisnäkemykseni. Hyvän johtamisen perusteet ovat mielestäni ajattomia.

Johtaminen ei ole tähtitiedettä. Se on ennen kaikkea kyky kohdata ihmisiä siten, että henkilöt tuntevat itsensä arvostetuiksi.

Johtamiskäsityksessäni korostuu vahvasti myös johtamiseen liittyvä vuorovaikutus, jossa on mukana aina kaksi tai useampia ihmisiä. Molemmilla osapuolilla on näissä tilanteissa vastuu, ei vain henkilöllä, jolla on tilanteessa esimiehen rooli.

Paras johtaminen ei siis synny vain johtajan tavalla johtaa, vaan myös vuorovaikutuksessa olevan toisen henkilön kyvyllä toimia yhteistyössä ja johtaa itseään. Puhun henkilökohtaisen vastuun kantamisesta.

Hyvä johtaminen muodostuu mielestäni seuraavista asioista, joita tarkastelen kahden kokonaisuuden – positiivisen vuorovaikutuksen ja henkilökohtaisen vastuun – kautta. Monet alla listatuista kohdista kuulostavat itsestään selviltä, mutta niiden toteutumisen eteen varsinkin koko yritystasolla on tehtävä paljon ja jatkuvaa työtä.

Positiivinen vuorovaikutus

Valmentava ja innostava ote johtamiseen

Innostaminen on ihan keskeistä hyvässä johtamisessa. Nykypäivänä työtä tehdään useimmiten tiimeissä ja sillä miten itse käyttäydymme, on iso merkitys myös muiden ihmisten fiilikselle ja tekemiselle. Organisaatiotasot ja rakenteet eivät oikeasti saa mitään aikaiseksi, vaan me ihmiset niitä asioita teemme. Johtamisessa pitääkin keskittyä hyvään ihmisistä lähtevään kannustavaan johtamiseen kaikilla organisaation tasoilla. Parhaat tiimit menestyvät valmentamalla, ei käskyttämällä.

Arvostan yksilöitä sellaisina kuin he ovat

Mielestäni hyvä johtaminen lähtee liikkeelle ihmisten vahvuuksien kautta; jos jollakin ihmisellä on vahva sisäinen motivaatio tai intohimo tehdä asioita, tämä johtaa lähes aina hyvään lopputulokseen. Johtajan tehtävä on tunnistaa ja keskusteluttaa ihmisistä nämä vahvuudet esille. Johtajan tehtävä on katsoa myös koko pelikenttää ja ohjata ihmisten tekemisiä niin, että kaikille pelipaikoille löytyy tai kasvaa sopivia pelaajia vahvuuksien ja intohimojen puitteissa talon sisältä sopivassa aikataulussa. Jos riittävästi osaamista ei löydy talon sisältä, tarvittavaa osaamista ja kompetenssia on haettava ajoissa talon ulkopuolelta.

Keskittyminen positiivisiin asioihin itseluottamuksen vahvistamiseksi

Maailman sivu on tehty tutkimuksia, jotka osoittavat, että positiivisella kannustamisella on todella iso merkitys siihen, kuinka arvostetuksi koemme itsemme organisaatiossa. Tunnemmeko luottamusta toisiamme kohtaan? Lisääkö esimiehemme itseluottamustamme vai viekö hän sitä pois? Hyvään johtamiseen kuuluu se, että positiivisia tekijöitä nostetaan tietoisesti esille – juhlitaan voittoja, palkitaan hyvistä suorituksista ja tehdään kaikki tämä todella näkyväksi. Tällaiset teot ja positiivinen palaute parantavat itseluottamusta, minkä merkitystä yritysmaailmassakaan ei pitäisi aliarvioida. Omaan mielialaan pystyy vaikuttamaan ajattelemalla positiivisesti ja sama pätee myös koko organisaation tasolla.

Johtajan tehtävä on auttaa muita kehittymään ja menestymään

Johtajan rooli on palveluammatti. Johtajan tehtävä on mahdollistaa muiden menestystä ja kasvamista. Auttamalla tiimiläisiä saavuttamaan omat tavoitteensa esimies saavuttaa usein myös omansa. Yksin ei kukaan, ei johtajakaan, nykyään pärjää, mutta yhdessä tekemällä saada ihmeitä ja haluttua muutosta aikaiseksi.

Oman esimerkin voimalla johtaminen

Hyvän johtajan pitää pystyä johtamaan vahvasti esimerkin voimalla. Johtajan pitää pystyä työskentelemään, kuten vaatii muitakin työskentelemään, ja mieluummin vielä vähän tiukemmin kuin muut. Johtajan pitää näkyä käytävillä, tapahtumissa ja myös yhä enenevässä määrin sosiaalisessa mediassa – viestintää ja läsnäoloa monen kanavan kautta.

Rohkaiseminen ajatusten jakamiseen

Paras viisaus harvoin asuu ylimmässä johdossa tai johtoryhmässä. Johtajan tehtävä on omalta osaltaan varmistaa, että on olemassa väylät ja tavat, että kaikki pystyvät tuomaan esille hyviä ajatuksia ja ideoita siitä, miten eri asioita voisi kehittää ja mitkä ovat asiakastarpeet juuri nyt ja tulevaisuudessa. Yleensä parhaat ideat ja innovaatiot tulevat ns. eturintamasta työskenteleviltä ihmisiltä, jotka eniten viettävät aikaa asiakkaiden kanssa – oli sitten kyse ulkoisista tai sisäisistä asiakkaista.

Strategiaan yhdistetyt tavoitteet ja roolittaminen

Kokemukseni mukaan ihmiset haluavat oikeasti ymmärtää, miten heidän tekemisensä liittyy ns. isoon kuvaan – firman strategiaan, oman liiketoiminnan kehittymiseen ja oman ryhmän tekemiseen. Toki tänä päivänä lähtöoletus on, että hyvissä yhtiössä mahdollisimman paljon tietoa on kaikkien saatavilla ja asioista viestitään avoimesti, jotta ihmiset tietävät missä mennään. On silti tärkeää, että johtajat organisaation eri osissa ja tasoilla aina välillä muistuttavat, miten asiat liittyivätkään toisiinsa ja isoon kuvaan. Arjen touhussa oma katsontakanta voi joskus kaventua. Ison kuvan ymmärtäminen luo usein myös enemmän merkityksellisyyttä työhön.

Henkilökohtainen vastuu

Otan ja kannan vastuun omasta toiminnastani

Yrityksissä on fiksuja ihmisiä töissä. Tähän pyritään tiukalla ja ammattitaitoisella rekrytoinnilla ja kiinnittämällä jo rekrytoinnissa huomiota substanssiosaamisen lisäksi mm. firman ja ihmisten arvomaailmojen sopivuuteen. Lähtökohta johtamisessa pitää olla, että jokainen kantaa vastuunsa omasta tontistaan ja tämän takia firmassa ei tarvitse ihan joka asiaa kontrolloida.

Kontrolli ja vastuu tekemisistä on mahdollisimman pitkälle vietynä tiimeille tai henkilökohtaiselle tasolle.

Kun sovitaan, että jotain tehdään niin se myös tehdään. Jos tekemiseen tarvitaan apua, on henkilön omalla vastuulla sitä pyytää ja toisaalta muiden vastuulla auttaa, jos joku apua pyytää. Jos on ongelmia esimerkiksi aikataulujen suhteen, siitä kerrotaan ajoissa, että tilanteet voidaan ratkaista ja tehdä päätöksiä yhdessä. Ei siis ihmetellä vasta silloin, kun deadline tuli jo syliin. Tällä tavalla organisaatiossa säilyy ketteryys tekemisessä.

Tavoitteellinen itsensä johtaminen

Keskeistä johtamisessa ja henkilökohtaisen vastuun kantamisessa on itsensä johtaminen ja kehittäminen. Parhaat esimiehet ja myös asiantuntijat ovat käyttäneet merkittävästi aikaa, että ymmärtävät omat vahvuutensa ja kehityskohteet ja myös sen, miten oma tekemisen tapa vaikuttaa muihin. Palautteen pyytäminen 360-asteen periaatteella on tässä oleellista. Miltä oma johtaminen ja tekeminen tuntuu muista? Miten voi sitä kehittää? Palautetta pyydetään nimenomaan tavoitteellisesti itsensä kehittämistä varten – ei muita varten.

Nämä näkemykset ovat minun ajatuksiani hyvästä johtamisesta, ja näitä yritän toteuttaa työssäni. Näkemykseni eivät ole parempia tai oikeampia kuin jonkun toisen tapa johtaa tai ajatella; hyviin tuloksiin voi päästä hyvinkin erilaisilla johtamistavoilla.

Jokaisen johtajan ja yrityksen on hyvä miettiä ja tehdä tietoinen valinta, mikä on se johtamistapa, joka kyseisessä tapauksessa tai yhtiössä johtaa pitkällä aikavälillä parhaaseen lopputulokseen.

Suosittelen myös, että valittu johtamistapa kirjoitetaan yhtiössä auki siten, että se on myös helppo viestiä organisaatiossa ja esimerkiksi rekrytointitilanteissa eteenpäin.

Johtajana toimiminen on vastuullinen paikka. Se antaa isoja mahdollisuuksia kehittää muita, mutta myös isoja kasvun paikkoja itselle. Toivon, että mahdollisimman moni ottaa ja saa jossakin vaiheessa uraa vastuun paitsi itsensä myös muiden johtamisesta. Se on kasvattavaa,  ja johtamiskokemusta rikkaampana oma toiminta eri rooleissa kehittyy nopeasti.

Mikko Nieminen

Toimitusjohtaja

+358 (0)20 787 7257

  

Leave a Reply

(* merkityt kentät ovat pakollisia. Sähköpostiosoitetta ei julkaista kommentin yhteydessä.)