EU-rintamalla ei mitään uutta – vihjeitä Belgian kunnianhimoisten verotavoitteiden etenemisestä
Nyt, kun EU:n vähimmäisverodirektiivi on pantu Suomessakin täytäntöön ja ensimmäisiä täydennyksiä minimiverotukseen valmistellaan käsiteltäviksi huhtikuulle, lienee hyvä hetki luoda silmäys tulevaan.
Nyt, kun EU:n vähimmäisverodirektiivi on pantu Suomessakin täytäntöön ja ensimmäisiä täydennyksiä minimiverotukseen valmistellaan käsiteltäviksi huhtikuulle, lienee hyvä hetki luoda silmäys tulevaan.
Jäsenmaista muodostuvan Euroopan unionin neuvoston puheenjohtajaksi nousi vuodenvaihteessa Belgia. EU:n neuvosto neuvottelee ja hyväksyy EU:n lainsäädäntöä yhdessä Euroopan parlamentin kanssa eli se toimii merkittävänä lainsäätäjänä. Tammikuun päättymisen myötä Belgian puheenjohtajuuskautta on takana jo ensimmäinen kuudennes, kun heinäkuusta kapula siirtyy Unkarille (ellei tätä tulla poliittisin väännöin tai lehmänkaupoin sivuuttamaan).
Alkuvuoden aikana Brysselin suunnalta ei ole kuulunut julkisuuteen uusia veroehdotuksia tai merkittäviä kehitysaskeleita aiempien suhteen. Belgian puheenjohtajuuskaudelleen julkaiseman, verotuksen saralla hengästyttävän pitkän ohjelman perusteella vilskettä – tai vähintään kunnianhimoa – tulee jäljellä olevien viiden kuukauden aikana olemaan riittävästi (toivottavasti aivan kaikki edistysaskeleet eivät jää juhannusviikolle).
Alla käsitellään joitakin nostoja ohjelmasta.
Belgian puolivuotisohjelma
OECD:n verohankkeista EU jäsenvaltioineen sitoutuu yllätyksettömästi OECD:n Pilari 2:n eli minimiveron käyttöönottoon 1.1.2024 ja OECD:n Pilari 1:n käyttöönottoon 1.1.2025 lukien.
Näistä ensimmäiseen eli vähimmäisverodirektiivin täytäntöönpanoon Belgia ei puheenjohtajamaana varsinaisesti ennättänyt vaikuttamaan, mutta pystyy toki keräämään kunnian direktiivin voimaantulosta puheenjohtajakaudellaan. Direktiiviä ei kuitenkaan ollut saatettu ajallaan voimaan aivan kaikissa jäsenvaltioissa, ja komissio on nostanut ensimmäiset kanteet yhdeksää jäsenvaltiota kohtaan (Viro, Kreikka, Espanja, Kypros, Latvia, Liettua, Malta, Puola ja Portugali).
Euroopan parlamentin talous- ja raha-asioiden valiokunnan keskustelussa 22.1.2024 Belgian puolivuotiskauden prioriteeteista väläyteltiin mahdollisuutta palauttaa EU:n digiveroaloitteet takaisin valmisteluun, ellei Pilari 1 etene kansainvälisesti.
Välittömän verotuksen saralla etusijalle nostetaan veronkiertoa ja veronvälttelyä, aggressiivista verosuunnittelua ja haitallista verokilpailua hillitsevät toimenpiteet. Ohjelman mukaan tämä tarkoittaisi käytännössä ainakin veroasioissa yhteistyöhaluttomia lainkäyttöalueita koskevan EU:n luettelon päivittämistä, lainsäädännöllisiä ja muita aloitteita (rajat ylittävien sijoittajien) hallinnollisen taakan keventämiseksi sekä lähdeverotukseen liittyvien väärinkäytösten torjumista (oletettavasti FASTER-direktiivin myötä).
Viimeisimmästä on syytä huomata, että Euroopan parlamentin talous- ja raha-asioiden valiokunta hyväksyi 23.1.2024 myönteisen lausunto- ja mietintöluonnoksen FASTER-direktiiviehdotuksesta. Parlamentin täysistunnon on määrä äänestää lausunnosta täysistunnossaan 26.2.2024. Lausunto on kuulemismenettelyssä pakollinen vaihe, mutta se ei ole jäsenvaltioita tai EU:n neuvostoa sitova. Toisin sanoen myönteinen tai hyväksytty lausunto ei vielä takaa, että direktiivi vastaisi lausunnon linjauksia tai että direktiivi ylipäätään lopulta hyväksyttäisiin.
Näiden toimien ohella Belgia suhtautuu ohjelmassaan myönteisesti EU:n yhteistä veropohjaa koskevaan BEFIT-hankkeeseen (ohjelmassa ei oteta kantaa, kattaako myönteisyys myös siirtohinnoitteludirektiivin). Belgia pyrkii tutkimaan myös muita yhtenäisempään verotukseen tähtääviä hankkeita pidemmällä aikavälillä esimerkiksi etä- ja liikkuvan työn verotuksen harmonisoimiseksi EU:n alueella.
Belgia tukee useaan otteeseen lykätyn ns. pöytälaatikko- tai kuoriyhtiödirektiivin (ATAD 3) käyttöönottoa sekä yritysten rahoituksen saatavuutta koskevaa tutkimusta (SAFE – jota ei yhtenevästä lyhenteestään huolimatta ilmeisesti pidä sekoittaa aiemmin pöydällä olleeseen verovilpin ja aggressiivisen verosuunnittelun mahdollistajien rooliin liittyvään ehdotukseen, joka on alisteinen pöytälaatikkodirektiivin etenemiselle). Pöytälaatikkodirektiivistä Euroopan parlamentin talous- ja raha-asioiden valiokunnan keskustelussa 22.1.2024 nousi esiin huoli direktiivin käsittelyn pysähtymisestä edellisten puheenjohtajamaiden kausina siitä huolimatta, että lähes kaikki nykyisistä europarlamentaarikoista puoltavat ehdotusta.
Epävirallisten huhujen perusteella lienee odotettavissa, että Belgia satsaa yksimielisyyden saavuttamiseen seuraavien neljän ja puolen kuukauden aikana vähintään joko pöytälaatikkodirektiivin tai FASTER-direktiivin suhteen. Voit lukea lisää näistä direktiiveistä täältä.
Lisäksi Belgia pyrkii ohjelman mukaan lisäämään verotuksen avoimuutta ja vahvistamaan verotusta koskevaa tietojenvaihtoa EU:n sisällä. Käytännössä tämä Pilari 2 -raportointia koskeva ehdotus eli DAC 9 olisi todennäköisesti luvassa helmi–maaliskuun aikana ja sopuun yritettäisiin päästä vielä kesäkuussa ennen Belgian puheenjohtajuuskauden päättymistä.
Välillisessä verotuksessa Belgia korostaa toimia arvonlisäveron keräämättä jäämisen tai aukkojen kaventamiseksi, mikä hyödyttäisi ohjelman mukaan sekä jäsenvaltioiden että EU:n budjettia. Pääpaino lienee komission digipaketin ”VAT in the Digital Age” (ViDA) edistämisellä.
Tulleissa Belgian tavoitteena on puolestaan EU:n tullikoodeksin tarkistaminen siten, että se soveltuisi paremmin EU:n ja jäsenvaltioiden nykyisiin ja tuleviin tarpeisiin erityisesti vihreän ja digitaalisen siirtymän edistämiseksi. Lisäksi työ energiaverodirektiivin tarkistamiseksi jatkuu.
Entä EU:n muut veroaloitteet?
Ellei Belgian puolivuotisohjelma tarjonnut jo riittävästi erilaisia kirjainyhdistelmiä, lienee paikallaan muistella myös muita vireillä olevia EU-veroaloitteita.
Euroopan parlamentin talous- ja raha-asioiden valiokunta keskusteli 22.1.2024 myös pienille ja keskisuurille yrityksille suunnatusta, kotipaikkaan perustuvasta verotusjärjestelmästä (SME HOT). Parlamentin valiokunta piti ehdotusta oikeansuuntaisena, mutta kunnianhimottomana. Se toivoikin muun muassa verotusjärjestelmän laajentamista kattamaan itsenäisten yritysten ohella myös sellaisia pk-yrityksiä, joilla on jo olemassa olevia tytäryhtiöitä (alkuperäinen ehdotus rajasi tällaiset yhtiöt kokonaan soveltamisalan ulkopuolelle), järjestelmän kriteerien löyhentämistä kattamaan laajemmin pk-yrityksiä, ja yritysten hallinnollisen taakan keventämistä edelleen. Lisäksi valiokunta toivoi direktiivin käsittelyn jouduttamista siten, että pk-yritykset voisivat soveltaa ehdotettua verotusjärjestelmää jo vuodesta 2025 alkaen (alun perin ehdotetun 2026 asemesta). Valiokunnan on määrä äänestää mietintöluonnoksesta 22.2.2024, minkä jälkeen lausunto tulisi parlamentin täysistunnon käsittelyyn 10.4.2024.
EU:n oman ja vieraan pääoman ehtoisen rahoituksen välisen ”epätasapainon” poistamiseen tähtäävä DEBRA-ehdotus on edennyt parlamentin täysistuntoon, joka hyväksyi 16.1.2024 ehdotusta koskevan lausunnon. Lausunnossaan parlamentti kannattaa ehdotusta, mutta suosittelee siihen tiettyjä muutoksia. Vaikka asia on edennyt parlamentin lausuntoputkessa, on syytä huomata, että ehdotuksen käsittely on EU:n neuvoston puolesta keskeytetty 25.11.2022, koska ehdotuksen nähtiin olevan päällekkäinen ja linkittyvän useisiin muihin vireillä olleisiin veroaloitteisiin (kuten BEFIT:iin).
Kirsikkana kakun päällä pantakoon ilolla merkille Euroopan vero-oikeuden akateemisten kirje EU:n talouskomissaari Gentilonille allekirjoittaneen nimipäivänä 22.1.2024. Kirjeellä oli 131 allekirjoittajaa yhteensä 17 jäsenvaltiosta, ja sen keskeisenä pontena oli ”Euroopan veroyhteistyöviraston” perustaminen, tavoitteenaan muun muassa korjata aukkoja ja parantaa EU:n verolainsäädännön yhtenäistä täytäntöönpanoa eri jäsenvaltioissa sekä helpottaa kansallisten verohallintojen välistä tiedonvaihtoa ja yhteistyötä. Sikäli kuin tällainen veroyhteistyövirasto jonain päivänä näkisi päivänvalon, voisivat verovelvolliset kenties viimein toivoa päällekkäisten verosäännösten purkamistakin.
