Kevään 2026 kehysriihen linjaukset henkilöverotukseen

Tänä keväänä katse on ollut erityisesti siinä, miten investointeja, yrittäjyyttä ja työntekoa voidaan kannustaa verotuksen keinoin. Kehysriihen uudistuksilla hallitus hakee työllisyyttä ja kasvua, ja muutokset vaikuttavat erityisesti palkansaajien, sijoittajien ja yrittäjien verotukseen.

Kehysriihessä linjattiin muun muassa työsuhdeoptioiden ja henkilöstöantien veromuutoksista sekä ansiotuloverotuksen kevennyksistä. Palkansaajien lisäksi uudistusten erityisenä tavoitteena on helpottaa yksinyrittäjien ja pienten yrittäjien asemaa, ja tähän liittyvät muun muassa yrittäjien YEL-järjestelmän uudistukset vuodesta 2028 alkaen.

Käymme alla läpi lyhyesti keskeisimmät henkilöverotuksen muutokset.

1. Työsuhdeoptioiden verotustaon tarkoitus uudistaa listaamattomissa yhtiöissä siten, että verotuksen ajankohta siirtyy option käyttöhetkestä eli osakkeen merkintähetkestä kyseisen optiolla merkityn osakkeen myyntihetkeen. Tarkoituksena on, ettei optioedusta tarvitsisi maksaa veroa ennen kuin etu realisoi rahaa tilille.

Lainsäädännön muutos suunnataan start-up- ja pienyrityskentälle, mutta pörssiyritykset jäävät paitsioon. Toki se, että noteeratuilla osakkeilla on markkina, mahdollistaa sen, että edunsaaja voi realisoida joustavammin optioilla merkitsemiään osakkeita silloin, kun tulee tarve rahoittaa verojen maksua.

Pientä pelkoa herättää se, malttaako lainsäätäjä olla siirtämättä osakkeiden merkitsemisen jälkeen kertynyttä arvonnousua ansiotuloverotuksen piiriin. Nykyisin ansiotulona verotetaan nimenomaan optiolla saatu etu ja tämän jälkeinen arvonmuutos on pääomatuloverotuksen piirissä. Jos verotuksen ajankohdan siirtäminen tarkoittaa samalla koko tuoton siirtymistä ansiotuloveron piiriin, muutoksen mielekkyys kärsii olennaisesti.

2. Vain noteeraamattomia yhtiöitä koskevaa Tuloverolain 66 a §:n henkilöstöantia uudistetaan siten, että työntekijälle voidaan antaa myös konsernin emoyhtiön osakkeita (eikä pelkästään oman työnantajayhtiön osakkeita).

Korjaus tulee ilahduttavan nopeasti. Myös kasvuyhtiöt toimivat usein konsernissa. Pykälän soveltamista rajoittanut keskeinen vaatimus poistuu, kun osakeannin toteuttamiseen tulee vaihtoehtoja.

3. Yrittäjävähennystä korotetaan 5 prosentista 5,5 prosenttiin.

Vaikka korotus ei ole järin suuri, sen on tarkoitus keventää muun muassa toiminimiyrittäjien ja henkilöyhtiöiden tuloverotusta sekä kannustaa yrittäjyyteen.

4. Kotitalousvähennyksen enimmäismäärää ja vähennysprosenttia korotetaan määräaikaisesti vuosiksi 2026–2027. Muutos kannustaa ostamaan enemmän remontteja ja kotipalveluja, mikä tukee samalla palvelualojen työllisyyttä.

Kotitalousvähennyksen kutistuminen on vienyt yrittäjiä ahtaalle ja rakennusala näkeekin ehdotetun muutoksen positiivisena. Toisaalta on kysyttävä, tuovatko määräaikaiset muutokset ja sahaus vähennyksen määrässä yrittäjille tarpeellista ennustettavuutta ja pitkän aikavälin työllistävää tukea.

5. Palkansaajien verotusta lievennetään vielä laskemalla kodin ja työpaikan välisten matkakulujen vähennysoikeuden omavastuuta 900 eurosta 800 euroon vuodelle 2026. Myös virikeseteleihin tehdään inflaatiota vastaava tarkistus ja niiden käyttöä laajennetaan esimerkiksi metsästykseen ja kalastukseen.

6. Yrittäjien eläkevakuutusjärjestelmän uudistus vahvistaa yrittäjyyden edellytyksiä siten, että vuodesta 2028 alkaen yrittäjä voisi valita eläkemaksunsa perusteeksi joko yritystoiminnan veronalaiset ansiotulot tai nykyisen laskennallisen YEL-työtulon. Siirtymäajan jälkeen työtulon olisi jatkossa kuitenkin oltava vähintään 50 prosenttia yrittäjän veronalaisista ansiotuloista. Yrittäjien ansiotuloina tarkasteltaisiin puhtaita ansiotuloja, ei esimerkiksi ansiotulo-osinkoja.

Selvityksen mukaan YEL-vakuutusmaksut laskevat lähes 40 prosentilla yrittäjistä, erityisesti alimmissa tulokymmenyksissä. Yrittäjistä noin 40 prosentilla maksut säilyvät nykytasolla. Maksut nousevat 20 prosentilla yrittäjistä, erityisesti ylimmissä tulokymmenyksissä.