KHO linjasi rahankeräysluvan rajat Ukrainan asevoimien tukemisessa
Korkein hallinto-oikeus antoi marraskuun lopussa merkittävän ratkaisun rahankeräysluvan myöntämisestä Ukrainan asevoimien tukemiseen. KHO vahvisti hallinto-oikeuden ja Poliisihallituksen aiemman linjan: rahankeräyslupa voidaan myöntää vain yleishyödylliseen toimintaan.
Korkein hallinto-oikeus (KHO) antoi 28.11.2025 merkittävän ratkaisun (KHO:2025:77) rahankeräysluvan myöntämisestä Ukrainan asevoimien tukemiseen. Ratkaisu syntyi niukalla äänestyksellä 3–2. Se vahvisti hallinto-oikeuden ja Poliisihallituksen aiemman linjan: rahankeräyslupa voidaan myöntää vain yleishyödylliseen toimintaan, mitä asevoimien tukeminen ei ole.
Hallinto-oikeus antoi joulukuussa 2024 kaksi ratkaisua (7172/2024 ja 7173/2024), joissa se katsoi, että kahden Ukrainan sotaponnisteluja tukevan yhdistyksen hakemukset eivät täyttäneet rahankeräyslain yleishyödyllisyysvaatimusta. Hallinto-oikeus totesi, että maanpuolustus ja asevoimien tukeminen kuuluvat valtion lakisääteisiin, budjettivaroin rahoitettaviin tehtäviin. Niitä ei voida pitää rahankeräyslain tarkoittamana yleishyödyllisenä toimintana, vaikka tarkoituksena ei ollut toimittaa ukrainalaisille sotilaille taisteluvälineitä. Näistä joulukuussa 2024 annetuista hallinto-oikeuden päätöksistä on aiemmin julkaistu oma artikkelinsa.
Toinen yhdistyksistä valitti päätöksestä korkeimpaan hallinto-oikeuteen ja vaati rahankeräysluvan muutosta. Tarkoituksena oli kerätä varoja humanitaariseen apuun Ukrainan armeijalle – esimerkiksi elintarvikkeisiin, lääkkeisiin, suojavarusteisiin, viestintälaitteisiin ja evakuointiajoneuvoihin.
KHO:n ratkaisu ja perustelut
KHO totesi, että Suomessa rekisteröity yhdistys voi järjestää rahankeräyksen valtion toimintaan, jos tarkoituksena on tuottaa ylimääräistä hyötyä. Hyödyn on palveltava yhteiskuntaa ja poikettava valtion lakisääteisestä ydintoiminnasta. KHO katsoi, että vaikka osa avusta on luonteeltaan humanitaarista, hakemuksen kokonaisuus kohdistuu vieraan valtion (Ukrainan) armeijan ylläpitoon. Tämä ei ole rahankeräyslain tarkoittamaa yleishyödyllistä toimintaa. Lain tarkoituksena on edistää kolmannen sektorin toimintaa, ei rahoittaa valtion ydintehtäviä, kuten sodankäyntiä. Näin ollen Poliisihallituksen päätös hylätä hakemus oli lainmukainen.
KHO kuitenkin totesi, että humanitaarinen apu siviileille on edelleen sallittua ja kuuluu yleishyödyllisen toiminnan piiriin.
Eriävä mielipide: humanitaarinen apu myös sotilaille
Kaksi oikeusneuvosta olisi palauttanut asian Poliisihallitukselle uudelleen käsiteltäväksi. Vähemmistön mukaan hakemuksen tarkoitus – humanitaarinen apu, ei aseet – voisi täyttää yleishyödyllisyysvaatimuksen, etenkin kun apu pelastaa henkiä ja tukee kansainvälisen oikeuden mukaista puolustautumista.
Lain 6 §:n 2 momentin mukaan rahankeräystä ei saa järjestää sellaisen toiminnan rahoittamiseksi, joka selvästi vaarantaa yleistä järjestystä tai turvallisuutta. Lain esitöissä ei käsitellä yleistä järjestystä tai turvallisuutta kansainvälisissä kriiseissä. On selvää, että ehdotettu rahankeräys ei vaarantaisi yleistä järjestystä tai turvallisuutta Suomessa eikä avun antaminen vaarantaisi sitä Ukrainassa.
Johtopäätökset
- Rahankeräyslupa voidaan myöntää vain yleishyödylliseen toimintaan (Rahankeräyslaki 6 §).
- Asevoimien tukeminen ei ole sallittua, vaikka apu olisi humanitaarista.
- Humanitaarinen apu siviileille on edelleen mahdollista.
- Keräystarkoitus ja sen rajat on määriteltävä selkeästi hakemuksessa.
