PwC:n tuore Women in Work Index paljastaa, että samalla kun naisten määrä työmarkkinoilla on lisääntynyt, sukupuolten välinen kuilu palkoissa on syventynyt. Kansainvälinen selvitys osoittaa, että vuosina 2021–2022 palkkaero kasvoi peräti 20:ssä 33:sta OECD-maasta. Suomessa naisten ja miesten palkkaero on 16,1 %, mikä on 2,6 prosenttiyksikköä enemmän kuin OECD-maissa keskimäärin. PwC:n vuosittain kokoama Women in Work...

PwC selvitti: Sukupuolten välinen palkkaero kasvussa

CapMan ja PwC yhdistävät voimansa ja käynnistävät hyväntekeväisyyskampanjan Tukikummit-säätiölle ja sitä kautta lasten ja nuorten tueksi. Tavoitteena on kerätä tämän kevään aikana yhteensä yli 100 000 euron potti Tukikummeille ja haastaa kampanjan jatkuessa muita yrityksiä hyväntekeväisyyskampanjaan mukaan. ”Haluamme moninkertaistaa pitkällä aikavälillä nuorten ja lasten hyväksi vuosittain kerättävän summan”, CapManin ja Tukikummit-säätiön hallitusten puheenjohtaja Joakim Frimodig toteaa....

CapMan ja PwC yhdistävät voimansa lasten ja nuorten hyväksi

Globaalit jännitteet ja lisääntyneet kyberhyökkäykset huolettavat suomalaisia toimitusjohtajia, osoittaa PwC:n jo 27. kertaa toteuttama CEO Survey -tutkimus, johon vastasi yli 4 700 toimitusjohtajaa yli sadasta maasta. Tutkimukseen haastatelluista suomalaisjohtajista 41 % näkee kyberriskit merkittävänä uhkana yritykselleen tulevan vuoden aikana, kun maailmanlaajuisesti tulos on vain 21 %. Kyberriskien ohella suomalaisia toimitusjohtajia huolestuttavat geopoliittiset konfliktit, jotka mainitsee...

Teknologian nopea kehitys haastaa kyberturvallisuutta

Muistatko vielä vuodelta 2021 KHO:n ennakkopäätökset, jotka koskivat osakkeiden hankintavelan vähennyskelpoisuutta (KHO 2021:178 ja KHO 2021:179 – päätöksiä on tarkasteltu tarkemmin täällä)? Päätöksissään KHO vaikutti vetävän rajan suurin piirtein siten, että rakenteen suunnittelu verotehokkaaksi oli sallittua, kun se tapahtui ennen osakkeiden hankintaa riippumattomalta osapuolelta. Sen sijaan hankinnan jälkeisiä, konsernin sisäisiä järjestelyitä ei hyväksytty, jos ne...

Kummitus nimeltä Lexel

Arvonlisävero nousi otsikoihin viime viikolla hallituksen kehysriihessä. Arvonlisäverokannan nosto ei yllättänyt ketään, mutta nosto 1,5 prosentilla löi veikkaajat ällikällä – ilmeisesti lähinnä siksi, että emme ole käyttäneet murtolukuja verokantoina arvonlisäverotuksessa. Liikevaihtoverotuksen aikaan oli toisin, mutta silloin verokin laskettiin verollisesta hinnasta taaksepäin. Euroopassa murtolukuja käytetään ainakin neljässä valtiossa, joten suurempaa haittaa itse murtoluku ei aiheuta.  Saimme...

Arvonlisävero otsikoihin hallituksen kehysriihessä

Henkilöstörahastojen verotus on kokenut viimeisen kuukauden ajan turbulenssia sen aikaisemman lentomatkan tasaisuudesta huolimatta. Turbulenssin aiheuttajana ovat Verohallinnon julkaisemat uudet ohjeet henkilöstörahastosta saatavien tulojen verotuksesta.  Ohjeista ensimmäinen julkaistiin 11.3.2024. Ohje oli jokseenkin epäselvä ja aiheutti paljon kysymyksiä. Ehkä saadun palautteen tai runsaan kysymystulvan perusteella Verohallinto päätyi päivittämään ohjetta 23.3.2024 vain reilut kaksi viikkoa sen julkaisusta (VH/2324/00.01.00/2024)....

Turbulenssia henkilöstörahastojen verotuksessa

Suomen ja Ranskan välillä on jo vuoden 2023 alussa sovittu uudesta verosopimuksesta, jonka tarkoituksena on päivittää verosopimus vastaamaan nykyisiä tulkintoja ja käytäntöjä. Sopimuksen voimaan saattaminen etenee ja siihen liittyvä hallituksen esitys on annettu. Olennaisimmat muutokset kohdistuvat erityisesti eläkkeisiin ja portfolio-osinkoihin. Lisäksi kaksinkertaisen verotuksen poistamismenetelmä muuttuu, ja sopimukseen tehdään muita pienempiä täsmennyksiä. Verosopimuksen keskeiset muutokset Eläkkeiden...

Verosopimus Suomen ja Ranskan välillä uudistuu – muutokset kohdistuvat lähinnä eläkkeisiin sekä osinkoihin

Henkilöstön takaisin kutsumiseen sopeuttamistoimien jälkeen liittyy erilaisia huomioitavia ja noudatettavia juridisia sääntöjä ja velvoitteita. Lisäksi kokonaisuuteen kytkeytyy myös muita, inhimillisiä tekijöitä, jotka kannattaa ottaa huomioon. Vaikka työnantajan näkökulmasta sopeuttamistoimenpiteet ovat normaali ja jopa välttämätön toimenpide liiketoiminnan kannattavuuden ja jatkuvuuden turvaamiseksi, voivat yksittäisen työntekijän kokemukset ja tunteet sopeuttamistoimista olla hyvin voimakkaita ja osin kielteisiä. Henkilöstön lomauttaminen...

Mitä työnantajan kannattaa huomioida kutsuessaan henkilökuntaa takaisin töihin lomautusten jälkeen?

Ovatko yrityksesi kriittisimmät tiedot vaarassa? Voiko ulkopuolinen hyökkääjä päästä niihin käsiksi? Pystyykö kyberrikollinen halvaannuttamaan liiketoimintasi? Kyllä! Red Teaming auttaa sinua tehostamaan kyberpuolustustasi näitä ja monia muita uhkia vastaan. Red Teamingilla tarkoitetaan harjoitusta, jossa joukko kyberturvallisuuden ammattilaisia (Red Team) tekeytyy hyökkääjäksi ja simuloi aidon kaltaista verkkohyökkäystä yrityksen verkkoon. Harjoitus testaa yrityksen valmiuksia suojautua ja reagoida kyberhyökkäyksiin...

Red Teaming yrityksesi kyberpuolustuksen kehittämisen tukena

PwC:n Mikä ihmeen IFRS? -blogisarjan viidennessä osassa Ville Toivonen käsittelee liiketoimintahankinnoista annettaviin liitetietoihin ehdotettuja muutoksia. IASB on julkaissut odotetun standardiluonnoksen liikearvon arvonalentumistestauksen sekä liiketoimintahankinnoista esitettävien liitetietojen muutoksista. Ehdotettuja muutoksia voi kommentoida heinäkuun 15. päivään asti, joten vielä on mahdollisuus vaikuttaa. Muutosten voimaantulohetkeä ei ole päätetty. Aiemmassa kirjoituksessani kävin läpi ehdotetut muutokset liikearvon arvonalentumistestaukseen. Tässä kirjoituksessa...

IFRS valokeilassa – Muutoksia liiketoimintahankinnoista annettaviin liitetietoihin: paremmat tiedot johtavat parempiin päätöksiin

Epävarmasta taloustilanteesta huolimatta työntekijöiden halukkuus vaihtaa työpaikkaa on ollut viime vuosina useiden tutkimusten mukaan kasvussa. Työntekijöiden vaihtohalukkuuden taustalla voi olla moninaisia syitä. Vaihtaminen voi lisätä esimerkiksi työntekijän kokemaa työn mielekkyyttä ja siitä saatavaa korvausta, mutta työnantajalle tilanne voi aiheuttaa isoja haasteita ja suuria kustannuksia. Mitä korkeammassa asemassa ja mitä paremmin suoriutuvasta työntekijästä on kyse, sitä...

Kuinka paljon työntekijän lähteminen maksaa tutkimusten mukaan yritykselle?

Työelämää koskee suuri määrä lakeja työelämän eri osa-alueilta ja lainsäädäntö muuttuu jatkuvasti. Euroopan unionissa hyväksyttiin viime vuonna kaikkia yksityisen ja julkisen sektorin työnantajia koskeva palkka-avoimuusdirektiivi, jonka tarkoituksena on tuoda tasa-arvoa ja läpinäkyvyyttä yhtiöiden palkitsemiseen. Se tuo pakolliseksi myös palkan tai palkkahaitarin ilmoittamisen ennen työhaastattelua. Vaikka Suomen lainsäädäntö täyttää jo osin direktiivin vaatimukset, direktiivi sisältää myös...

Palkkatasa-arvoa ja tietosuojaa työelämään – mitä yritysten tulee huomioida?

PwC:n Mikä ihmeen IFRS? -blogisarjan neljännessä osassa Ville Toivonen käsittelee liikearvon arvonalentumistestaukseen ehdotettuja muutoksia. IASB on julkaissut odotetun standardiluonnoksen liikearvon arvonalentumistestauksen sekä liiketoimintahankinnoista esitettävien liitetietojen muutoksista. Ehdotettuja muutoksia voi kommentoida heinäkuun 15. päivään asti, joten niihin on vielä mahdollisuus vaikuttaa. Muutosten voimaantulohetkeä ei ole päätetty.   Käyn tässä kirjoituksessa läpi ehdotetut muutokset liikearvon arvonalentumistestaukseen. Liiketoimintahankinnoista annettaviin liitetietoihin...

IFRS valokeilassa – Kuinka liikearvon arvonalentumistestaus muuttuu: palautuvatko poistot?

Osakkeiden luovutusvoitto voi tietyin edellytyksin olla myyjänä toimivalle yhtiölle verovapaata tuloa. Korkeimman hallinto-oikeuden tuoreet ratkaisut muuttavat etenkin perheyhtiöissä tulkintaa siitä, milloin luovutusvoiton verovapauden edellytykset täyttyvät. Osakkeiden luovutusvoiton verovapaus edellyttää, että myydyt osakkeet ovat kuuluneet myyjän elinkeinotoiminnan käyttöomaisuuteen osakkeiden omistusaika on ollut vähintään vuoden ja omistusosuus vähintään 10 % myyjä ei ole pääomasijoittaja, eikä kohdeyhtiö kiinteistöyhtiö...

KHO:n tuoreet ratkaisut muuttavat luovutusvoiton verovapauden edellytyksiä

Etusivu

Verotus

Johtaminen ja vastuullisuus

Yrittäjyys

Juridiikka

Taloushallinto

Teknologia ja digitaalisuus

Strategy& -topics

Medialle

Tilaa uutiskirje

Hyvä lähijohtaminen on yrityksen keskeisimpiä strategisia kilpailutekijöitä, jonka avulla voidaan vaikuttaa myönteisesti työhyvinvointiin ja työn tuloksiin.
PwC:n 17.5.2023 järjestämässä webinaarissa keskustellaan muun muassa siitä, millaisia vaikutuksia henkilöjohtamisella on yrityksen menestykseen ja tuottavuuteen. Tilaisuuden vieraana on Vaasan yliopiston professori Riitta Viitala, joka kertoo esimerkiksi, mitä valmentavalla johtamisella tarkoitetaan, mitä hyvä lähijohtajuus on ja miten sitä on mahdollista toteuttaa käytännössä. Keskustelua on vetämässä PwC:n palkitsemispraktiikan vetäjä Timo-Pekka Uotila.
Myös itseohjautuva työyhteisö tarvitsee hyvää lähijohtamista
Vuosikymmeniä henkilöstöjohtamista ja esimiestyötä tutkinut professori Viitala muistuttaa webinaarin alussa, että onnistunut lähijohtaminen on lukuisten tutkimusten mukaan yksi tärkein henkilöstön suoriutumiseen vaikuttava tekijä myös silloin, kun kyse on itseohjautuvasta asiantuntijatyöstä.
”Jos esihenkilötyö ei syystä tai toisesta ole onnistunutta, voi se viedä pohjan asiantuntijatyön hyvältä tekemiseltä”, hän kiteyttää.
Vaatimukset esihenkilöitä ja työnantajayrityksiä ovat viime vuosina kasvaneet, kun työntekijöillä on yhä korkeampia odotuksia esimerkiksi työssä viihtymisestä. Epätyytyväinen työntekijä irtisanoutuu tai passivoituu työssään herkästi.
Toisaalta myös työntekijöiltä odotetaan yhä enemmän muun muassa proaktiivisuuden, muutoksen sietämisen ja uuden oppimisen suhteen.
”Esimerkiksi Y- ja Z-sukupolvia käsittelevien tutkimusten perusteella näyttäisi, että mitä nuoremmista työntekijöistä on kyse, sitä merkittävämpi tekijä esihenkilötyön laatu on sille, pysyykö työntekijä työpaikassaan tai hakeudutaanko organisaatioon ylipäänsä töihin”, Viitala summaa.
Vaikka epätyytyväinen työntekijä ei päätyisi irtisanoutumaan tehtävästään, riskinä on, että hän etäännyttää itsensä työstään.
”Epätyytyväinen työntekijä saattaa suoriutua työstään kohtalaisesti, mutta ei käytä tehtäväänsä koko potentiaaliaan ja tee asioita siten, miten tekisi ollessaan tyytyväinen.”
Uotila nostaa esiin myös PwC:n globaalin Hopes and Fears 2022 -kyselyn, jonka vastausten perusteella työntekijät ovat vaarassa lähteä yrityksestä, mikäli he:
<ul>
<li>Eivät koe työssään tyydytystä.</li>
<li>Eivät voi olla työpaikalla omana itsenään.</li>
<li>Eivät koe rahallista palkitsemista reiluna.</li>
<li>Eivät saa tukea tiimiltä.</li>
<li>Kokevat, ettei esihenkilö tue heitä.</li>
</ul>
Valmentavan johtamisen merkitys korostuu muutoksessa
Viitalan mukaan niin kutsutun valmentavan johtamistyylin on todettu edistävän oppimista, tiimien tehokkuutta, työtyytyväisyyttä ja sitoutumista organisaatioon.
”Vuorovaikutuksen henkilöstön kanssa tulisi olla jatkuvaa.”
Valmentavan johtamisen ytimessä on vuorovaikutteisuus. Käytännössä tämä tarkoittaa esimerkiksi esihenkilön aloitteesta tapahtuvaa kyselemistä, kuuntelemista, palautteen antamista ja pyytämistä sekä avointa keskustelua tavoitteisiin liittyen.
”Valmentava esihenkilö asettuu alaistensa resurssiksi. Tämä vaatii asennemuutosta ja sitä, että esihenkilön tulisi asettua ikään kuin palvelemaan työntekijöitään voidakseen tehdä parhaansa heidän eteen”, Viitala kuvailee.
Hän korostaa, että mikäli esihenkilö asettaa oman onnistumisensa mittariksi työntekijöidensä hyvinvoinnin, valmentava johtaminen ei lopulta ole monimutkaista.
”Olen viimeisen parinkymmenen vuoden aikana nähnyt lukuisia suomalaisia työpaikkoja, joissa valmentavan johtamisen ideologiaa toteutetaan onnistuneesti.”
Onnistuminen kulminoituu siihen, missä määrin esihenkilö osallistaa henkilöstöä muutosten ja päätösten tekemiseen, asioiden tutkimiseen ja informaation prosessointiin.
”On tärkeää, että esihenkilö aidosti kuuntelee ja auttaa työyhteisöä sekä ryhmä- että yksilötasolla”, Viitala sanoo.
Uotila lisää, että myös ajatusmallien johtaminen on tärkeää varsinkin, kun työympäristö on monissa organisaatioissa jatkuvassa muutoksessa. Molempien asiantuntijoiden mielestä yksi esihenkilön keskeisimmistä tehtävistä onkin pystyä luomaan selkeyttä kaaokseen.
”Esihenkilön kyky kehystää asioita ja kertoa, miten muutoksessa tulisi toimia, on tärkeää”, Uotila tiivistää.
Onnistunut osaamisen johtaminen lisää työn imua
Jos yrityksen tavoitteena on suorituskyvyn nostaminen, on lähijohtamiseen Viitalan mukaan panostettava. Hän muistuttaa, että lähijohtaminen vaikuttaa tuloksiin etenkin henkilöstön psykologisen hyvinvoinnin kautta.
”Siitä, että ihminen kokee työn imua, näyttäisi seuraavan todella paljon kaikenlaista hyvää.”
Kun työntekijä kokee voivansa hyvin ja on tyytyväinen työhönsä, hän on sitoutunut ja haluaa toimia parhaalla mahdollisella tavalla.
”Esimerkiksi myyntitiimeissä on tutkittu lähijohtamisen heijastumista myyntituloksiin. Laadun kautta asiaa on voitu tutkia myös asiakastyytyväisyyden saralla”, Viitala sanoo.
Lisäksi valmentava lähijohtaminen näyttäisi vaikuttavan muun muassa innovaatiokäyttäytymiseen eli siihen, miten herkästi työntekijä tuo oma-aloitteisesti esiin esimerkiksi havaitsemiaan kehityskohtia tai muita ideoita organisaation toimintaan liittyen.
”Esihenkilö on tärkeä katalysaattori esimerkiksi sille, ryhtyvätkö työntekijät kehittelemään organisaatiossa uusia ratkaisuja ja ottavatko he niitä käyttöön toiminnassaan.”
Lähijohtaminen vaikuttaa muun muassa:
<ul>
<li>Työhyvinvointiin</li>
<li>Työtyytyväisyyteen</li>
<li>Sitoutumiseen</li>
<li>Innostuneisuuteen</li>
<li>Suoriutumisen laatuun</li>
<li>Työturvallisuuskäyttäytymiseen</li>
<li>Ilmapiiriin</li>
<li>Poissaoloihin</li>
<li>Innovaatiokäyttäytymiseen</li>
<li>Suoriutumiseen ja tehokkuuteen</li>
</ul>
Esihenkilöiden tulee tietää, mitä heiltä odotetaan
Lähijohtamisen kehittämistarpeiden tunnistaminen on tärkeää paitsi yksilö-, myös yritystasolla. Viitala peräänkuuluttaakin jäsentynyttä henkilöstöjohtamista.
”Lähijohtaminen tulisi nostaa yhdeksi organisaation funktioksi siinä missä markkinointi, tuotekehitys ja taloushallintokin. Myös lähijohtamista tulisi lähestyä määrittelemällä sille tavoitetasoja ja -keinoja.”
Hän kannustaa yrityksiä kehittämään lähijohtamista huolimatta siitä, mitä asioita esihenkilötyön eteen on tai ei ole tähän mennessä tehty.
”Rohkaisen jokaista yritystä keskustelemaan seuraavan vuoden sisällä yhdessä johtoryhmän kokouksessa siitä, miten ihanteellinen esihenkilö määritellään ja millainen on esihenkilötyön sisältö. Olisi hyvä pohtia myös, millaisia resursseja esimiestyöhön investoidaan ja millä tavoin huolehditaan siitä, että johtamistyölle on riittävästi aikaa.”
Viitala kannustaa yrityksiä miettimään esimerkiksi:
Mihin pyrimme?
<ul>
<li>Millaista lähijohtajuutta tavoittelemme?</li>
<li>Miltä haluamme sen näyttävän ja tuntuvan?</li>
<li>Millaisen arvopohjan varassa?</li>
<li>Millä periaatteilla etenemme?</li>
<li>Mitkä ovat ensi vuoden tavoitteita?</li>
<li>Miten seuraamme tuloksia?</li>
</ul>
Millaisin puittein ja resurssein? 
<ul>
<li>Mitä esihenkilöt tekevät, miten ja milloin?</li>
<li>Miten heidät valitaan ja perehdytetään?</li>
<li>Miten kehitetään ja palkitaan?</li>
<li>Miten lähijohtamista ja sen kehittämistä resursoidaan?</li>
<li>Millainen on lähijohtamista tukeva verkosto?</li>
</ul>
Miten edistymme? 
<ul>
<li>Miten lähijohtaminen on onnistunut?</li>
<li>Millaisia arvioita lähijohtaminen on saanut?</li>
<li>Miten kehitettävät asiat ovat edistyneet?</li>
<li>Mitä kehitetään seuraavaksi?</li>
</ul>
Miten saadaan tapahtumaan?
<ul>
<li>Miten lähijohtajat toimivat arjessa?</li>
<li>Millaista ohjausta ja tukea lähijohtajat saavat?</li>
<li>Miten hyvä lähijohtaminen mahdollistetaan?</li>
<li>Miten luodaan hyvää johtamiskulttuuria?</li>
<li>Miten seurataan sovittujen asioiden toteuttamista?</li>
</ul>
<a href="https://register.gotowebinar.com/recording/7058465958782672387">Katso tallenteelta koko webinaari</a>, jossa kerrotaan tarkemmin asioista, joita yritysten olisi hyvä huomioida lähijohtamista kehitettäessä. Tallenteelta saat myös käytännön vinkkejä siihen, millä tavoin työnantaja voi tukea onnistunutta lähijohtamista ja mitkä asiat toimivat hyvän esihenkilötyön mittareina.

Lähijohtamista kehittämällä voidaan parantaa tuloksellisuutta ja työhyvinvointia

Aiheeseen liittyvät sisällöt

Suorituskykyinen johtoryhmä elää muutaman vuoden ja on tarkka tehtävistään

Palkka-avoimuusdirektiivi tuo työnantajille uusia velvollisuuksia

Pienet eleet, suuret vaikutukset – Aineettoman palkitsemisen merkitys työntekijöiden sitouttamiselle

Mitä työntekijät todella haluavat työnantajiltaan tässä ajassa?

Yhteyshenkilösi PwC:llä

Timo-Pekka Uotila

Palvelumme

Muut lukivat myös

Kummitus nimeltä Lexel

Arvonlisävero otsikoihin hallituksen kehysriihessä

Turbulenssia henkilöstörahastojen verotuksessa