OECD:n Side-by-Side-paketti ja minimiverotuksen muutos

Vuosi 2026 käynnistyi merkittävällä askeleella kansainvälisessä verotuksessa. OECD ilmoitti 5.1.2026, että 147 valtiota on sopinut uudesta Pillar 2 -minimiveroon liittyvästä ohjepaketista. Kuukausien neuvottelujen tuloksena syntynyt Side-by-Side-paketti tuo lukuisia muutoksia sääntelyyn. Paketin tavoitteena on ensinnäkin saattaa voimaan G7-maiden kesäkuussa tekemä sopimus siitä, että yhdysvaltalaiset konsernit tulisi vapauttaa Pillar 2:n soveltamisesta. Lisäksi tavoitteena on yksinkertaistaa minimiverosääntelyä ja vähentää hallinnollista taakkaa. Käymme alla läpi paketin keskeisen sisällön ja teemme lyhyen katsauksen Pillar 2 -minimiverotuksen viimeaikaiseen kehitykseen.

Vuosi 2026 käynnistyi merkittävällä askeleella kansainvälisessä verotuksessa. OECD ilmoitti 5.1.2026, että 147 valtiota on sopinut uudesta Pillar 2 -minimiveroon liittyvästä ohjepaketista. Kuukausien neuvottelujen tuloksena syntynyt Side-by-Side-paketti tuo lukuisia muutoksia sääntelyyn. Paketin tavoitteena on ensinnäkin saattaa voimaan G7-maiden kesäkuussa tekemä sopimus siitä, että yhdysvaltalaiset konsernit tulisi vapauttaa Pillar 2:n soveltamisesta. Lisäksi tavoitteena on yksinkertaistaa minimiverosääntelyä ja vähentää hallinnollista taakkaa. Käymme alla läpi paketin keskeisen sisällön ja teemme lyhyen katsauksen Pillar 2 -minimiverotuksen viimeaikaiseen kehitykseen.

Lue tiivistelmä

  • Side-by-Side-paketilla vastataan Yhdysvaltojen vaatimuksiin siitä, että yhdysvaltalaiset monikansalliset konsernit tulisi vapauttaa Pillar 2 -minimiverotuksen soveltamisesta. Se ei ole sellaisenaan voimassa olevaa sääntelyä Suomessa, mutta sen odotetaan tulevan osaksi Suomen minimiverolakia.
  • Joissakin maissa on jo minimiveroon rinnastuvia järjestelmiä. Tällaisille maille on säädetty kaksi uutta Side-By-Side Safe Harbour -olettamasäännöstä. Uudet olettamasäännökset eivät vaikuta Suomen tai muiden maiden kotimaisen täydennysveron (QDMTT) soveltamiseen.
  • Paketti sisältää myös pysyvän Simplified ETR Safe Harbour (SESH) -olettamasäännöksen, jonka soveltuvuus arvioidaan maakohtaisesti. Suomalaisten konsernien kannattaa vähintäänkin varmistaa, että niiden raportointijärjestelmät voivat helposti tuottaa tarvittavan tiedon laskelmia varten.
  • Siirtymäkauden verotuksen maakohtaista raportointia koskevaa olettamasäännöstä (Transitional Country-by-Country Reporting Safe Harbour, CbCR SH) jatketaan yhdellä vuodella, mikä tuo hetkeksi helpotusta hallinnolliseen taakkaan.
  • Pakettiin sisältyy myös verokannustimiin liittyvä olettamasäännös (Substance-based Tax Incentive Safe Harbour, SBTI SH), joka voi olla hyödyllinen suomalaisille konserneille.
  • Konsernien on nyt syytä arvioida uuden sääntelyn soveltuvuus sekä verolaskennan prosessien ajantasaisuus.

Side-by-Side ja Ultimate Parent Entity Safe Harbour -olettamasäännökset

OECD:n mukaan Side-by-Side-paketti huomioi, että joissakin maissa on jo minimiveroon rinnastuvia järjestelmiä. Tällaisille maille on säädetty kaksi uutta Side-By-Side Safe Harbour -olettamasäännöstä:

  • Side-by-Side (SbS) Safe Harbour: Jos konsernin emoyhtiö sijaitsee kelpoisuusvaatimukset täyttävällä lainkäyttöalueella, konserni vapautuu täydennysverosta, joka normaalisti laskettaisiin tuloksilukemissäännön (IIR) ja aliverotettujen voittojen säännön (UTPR) perusteella.
  • Ultimate Parent Entity (UPE) Safe Harbour: Jos konsernin emoyhtiö sijaitsee kelpoisuusvaatimukset täyttävällä lainkäyttöalueella, konsernin ei tarvitse maksaa UTPR-täydennysveroa emoyhtiön kotivaltion voitoista.

Uudet Safe Harbour -olettamasäännökset soveltuvat tilikausiin, jotka alkavat 1.1.2026 tai sen jälkeen. Tällä hetkellä SbS Safe Harbour koskee käytännössä vain konserneja, joiden emoyhtiö sijaitsee Yhdysvalloissa. OECD ylläpitää listaa kelpoisuusvaatimukset täyttävistä maista Central Record -rekisterissä.

Uudet olettamasäännökset eivät vaikuta Suomen tai muiden maiden kotimaisen täydennysveron (QDMTT) soveltamiseen. Näin ollen yhdysvaltalaisetkaan konsernit eivät voi lopettaa Pillar 2 -laskentaa ja ovat ainakin tältä osin samalla viivalla muiden kansainvälisten konsernien kanssa.

Pysyvä ETR Safe Harbour -olettamasäännös

Paketti sisältää myös pysyvän Simplified ETR Safe Harbour (SESH) -olettamasäännöksen, jonka soveltuvuus arvioidaan maakohtaisesti. Jos konsernin yksinkertaistetulla laskentatavalla maassa määritetty tulos on tappiollinen tai efektiivinen veroaste on maassa vähintään 15 prosenttia, täydennysveroa ei tarvitse laskea. Veroasteen laskenta perustuu tilinpäätöstietoihin ja sisältää useita erilaisia muun muassa yritysjärjestelyihin ja siirtohinnoitteluun liittyviä oikaisuja.

SESH tulee voimaan 31.12.2026 jälkeen alkaville tilikausille tai tietyin ehdoin jo 31.12.2025 jälkeen alkaville tilikausille. Toisin kuin siirtymäkauden olettamasäännöksissä (Transitional Safe Harbour), konserni voi palata helpotuksen piiriin, jos täydennysveroa ei ole määrätty maksettavaksi kahtena peräkkäisenä vuonna. Palaamista arvioidaan maakohtaisesti.

Vaikka olettamasäännöksen tavoitteena on yksinkertaistaa laskentaa, se ei saavuta täysin tätä tavoitetta. Suomalaisten konsernien kannattaa vähintäänkin varmistaa, että niiden raportointijärjestelmät voivat helposti tuottaa tarvittavan tiedon laskelmia varten.

CbCR Safe Harbour -olettamasäännökselle vuoden jatkoaika

Siirtymäkauden verotuksen maakohtaista raportointia koskevaa olettamasäännöstä (Transitional Country-by-Country Reporting Safe Harbour, CbCR SH) jatketaan yhdellä vuodella, mikä tuonee konserneille hetkeksi helpotusta hallinnolliseen taakkaan. Jatkoaika koskee tilikausia, jotka alkavat viimeistään 31.12.2027 (mutta ei tilikausia, jotka päättyvät 30.6.2029 jälkeen). Yritykset voivat valita, soveltavatko ne siirtymäkauden CbCR SH -olettamasäännöstä vai uutta pysyvää SESH-olettamasäännöstä.

Jatkoaika tuo varmasti monelle suomalaiselle konsernille helpotuksen, kun ne voivat jatkaa jo tutuksi tulleen olettamasäännöksen soveltamista.

Substance-based Tax Incentive Safe Harbour -olettamasäännös

Pakettiin sisältyy myös verokannustimiin liittyvä olettamasäännös (Substance-based Tax Incentive Safe Harbour, SBTI SH). Tietyt toteutuneisiin menoihin tai tuotantoon perustuvat verokannustimet voidaan käsitellä laskelmissa QTI:na (Qualifying Tax Incentive). Ne lisätään tuolloin veroasteen laskennassa verojen määrään eikä niitä oteta huomioon tuloina, mikä nostaa käytännössä konsernin veroastetta. QTI-oikaisun määrä on rajattu joko 5,5 prosenttiin palkkakuluista tai poistoista tai vaihtoehtoisesti prosenttiin aineellisen omaisuuden arvosta.

Uusi verokannustimia koskeva olettamasäännös on tervetullut lisäys ja se voi olla hyödyllinen myös suomalaisille konserneille. Esimerkiksi säännösten soveltuminen Suomen investointiverohyvitykseen tai yhdysvaltalaisten konserniyksiköiden moninaisiin verokannustimiin tulee selvittää.

Mitä seuraavaksi?

Side-by-Side-paketilla vastataan Yhdysvaltojen vaatimuksiin siitä, että yhdysvaltalaiset monikansalliset konsernit tulisi vapauttaa Pillar 2 -minimiverotuksen soveltamisesta. Yhdysvallat on pyrkinyt paketin implementointiin kesäkuusta 2025 lähtien, jolloin G7-maat antoivat poliittisen sitoumuksen vapauttaa yhdysvaltalaiset monikansalliset konsernit Pillar 2 -minimiverotuksen keskeisimmästä sääntelystä. Vastineeksi republikaanit suostuivat jättämään vuoden 2025 verolakiesityksestä pois niin sanotun ”kostoveron” (Section 899), jonka nojalla Yhdysvallat olisi verottanut korkeammin eräiden valtioiden konserneja.

Side-by-Side-pakettia on kritisoitu neuvottelujen aikana sen monimutkaisuuden vuoksi. Muun muassa Kiina, Saksa ja Iso-Britannia esittivät huolensa heinäkuussa 2025, ja Viron valtiovarainministeriö ilmoitti joulukuussa 2025 vastustavansa silloista esitystä paketista.

Side-by-Side-paketti ei ole sellaisenaan voimassa olevaa sääntelyä Suomessa, mutta sen odotetaan tulevan osaksi Suomen minimiverolakia. EU:n komissio on jo 12.1.2026 julkaissut tiedonannon, jossa se vahvistaa Safe Harbour -olettamasäännösten soveltamisen. Lisäksi OECD:n ohjeistus voi jo nyt vaikuttaa tulkintaan Suomessa, mikä on tunnustettu myös minimiverolain lainvalmisteluaineistossa (HE 98/2024, s. 4). Olemme käsitelleet asian perustuslaillista näkökulmaa aikaisemmassa kirjoituksessamme täällä.

OECD:n Pillar 2 -minimiverotuksen sääntelykehikko säilyy uudesta paketista huolimatta laajana ja varsin monimutkaisena kokonaisuutena. Minimiveron kansainvälinen sääntely pysynee jatkossakin muutoksessa, sillä paketissa on mainittu maiden sitoutuneen minimiverosääntelyn yksinkertaistamiseen tähtäävään työohjelmaan.

Lyhyt katsaus OECD:n Pillar 2 -minimiveron käänteisiin

OECD:n minimiverohankkeen historia on ollut hyvin vaiherikas. Olemme tiivistäneet alle lyhyesti sen pääkohtia viime vuosilta.

  • Lokakuussa 2020 julkaistiin Pillar 2 Blueprint -raportti, joka avasi Pillar 2 -minimiverosääntöjen yleiskuvaa.
  • Lokakuussa 2021 Inclusive Framework -verkosto pääsi sopuun 15 prosentin minimiverosta suurille kansainvälisille konserneille ja julkaisi niin kutsutun lokakuun julkilausuman, joka sisälsi hahmotelman minimiverotuksen peruselementeistä.
  • OECD julkaisi 20.12.2021 miniveroa koskevat GloBE-mallisäännöt (Model Rules), jotka tarkoitettiin implementoitavaksi Inclusive Framework -verkoston maiden sisäiseen lainsäädäntöön vuodesta 2022 alkaen.
  • Maaliskuussa 2022 OECD julkaisi GloBE-sääntöjä koskevan kommentaarin, jota on sittemmin täydennetty hallinnollisella ohjeistuksella tulkintojen yhdenmukaistamiseksi ja toteutuksen selkeyttämiseksi.
  • Joulukuussa 2022 hyväksyttiin OECD:n mallisääntöihin perustuva neuvoston direktiivi monikansallisten konsernien ja suurten kotimaisten konsernien maailmanlaajuisen vähimmäisverotason varmistamisesta unionissa (EU) 2022/2523 (minimiverodirektiivi).
  • Syyskuussa 2023 EU:n minimiverodirektiivi implementoitiin Suomessa, kun laki suurten konsernien vähimmäisverosta (minimiverolaki) hyväksyttiin. Kirjoitushetkellä lakiin on odotettavissa muutoksia, joilla lainsäädäntöä yhdenmukaistetaan vuosina 2024–2025 laaditun kansainvälisen ohjeistuksen kanssa. Lakimuutosten ehdotetaan tulevan voimaan viimeistään 31.3.2026.
  • OECD julkaisi 5.1.2026 Side-by-Side-paketin. EU:n komissio vahvisti paketin olettamasäännösten soveltamisen, ja sen odotetaan tulevan osaksi myös Suomen minimiverolakia.

Aiemmat kirjoituksemme aiheesta

Mitä verovelvollisen kannattaa tehdä seuraavaksi?

Konsernien on nyt syytä arvioida uuden sääntelyn soveltuvuus sekä verolaskennan prosessien ajantasaisuus. Pillar 2 -minimiverotukseen erikoistunut tiimimme auttaa mielellään tässä työssä ja seuraa sääntelyn kehittymistä.

Lisätietoa aiheesta löydät englanninkielisistä julkaisuistamme:

Mirva Laaksonen

Veroneuvonta

+358 (0)20 787 7261

mirva.laaksonen@pwc.com

Iain McCarthy

Veroneuvonta

+358 (0)20 787 7975

iain.mccarthy@pwc.com

Niko Aho

Veroneuvonta

020 787 7730

niko.aho@pwc.com