Työperäinen maahanmuutto Suomeen jatkaa kasvuaan

12.2.2019  |  Kasvu ja kansainvälistyminen, Uutiset

Työperäisen maahanmuuton lisäämisestä käydään säännöllisesti keskustelua Suomessa. Useilla aloilla on työvoimapulaa ja huippuosaajia rekrytoidaan maiden rajoista välittämättä. Maahanmuuttoviraston tilastojen mukaan työperäinen maahanmuutto Suomeen on kasvanut vuoden 2018 aikana, mikä näkyy työperusteisten oleskelulupien määrän kasvuna. Entistä useampi maahanmuuttaja haki viime vuonna oleskelulupaa työn perustella. Työperusteisia oleskelulupatyyppejä on useita ja hakemusmäärät nousivat näissä kaikissa lupatyypeissä.

Työperäisen maahanmuuton lisääntyminen on näkynyt myös lainsäädännössä. EU-direktiiveillä ja kansallisella lainsäädännöllä pyritään tekemään Euroopasta ja Suomesta houkutteleva kansainvälisille osaajille. Erilaiset työnteon muodot huomioiville lupatyypeille on tarvetta. Viime vuonna työperäisten oleskelulupien lainsäädännössä tapahtui useita muutoksia ja uusia lupatyyppejä otettiin myös Suomessa käyttöön.

Vuoden 2018 uudet työperusteiset lupatyypit

  • ICT (Intra-Corporate Transfer) -oleskelulupaa voi hakea, kun työntekijä tulee Suomeen yrityksen tai yritysryhmän sisäisenä siirtona johtajaksi, asiantuntijaksi tai harjoittelijaksi. Tarkoitus on helpottaa kolmansien maiden kansalaisten liikkumista unionin jäsenvaltiosta toiseen saman työnantajan palveluksessa.
  • Startup-yrittäjien oleskelulupa on mahdollista myöntää henkilölle, joka on perustanut tai perustaa Suomeen startup-yrityksen.
  • Kausityöntekijän oleskelulupaa tarvitsevat EU:n ulkopuolelta tulevat, korkeintaan yhdeksäksi kuukaudeksi sesonkityötä maatalouden tai matkailun alalla tekemään tulevat työntekijät. Lupia on erilaisia riippuen työnteon ja oleskelun pituudesta sekä siitä, tuleeko viisumivapaasta vai -velvollisesta maasta.

Muutoksia työperäisissä oleskeluluvissa

Erityisasiantuntijan lupa on vanha lupatyyppi, mutta siihen on tullut muutoksia. Vuoden 2018 keväästä alkaen erityisasiantuntijalle on voitu myöntää oleskelulupa heti kahdeksi vuodeksi aikaisemman yhden vuoden sijaan. Edellytyksenä on, että työsuhde on jatkuva tai voimassa vähintään kaksi vuotta. Tämä muutos koskee myös erityisasiantuntijoiden perheenjäseniä.

Tämän vuoden alussa muutoksia tuli erityisasiantuntijan palkkaan liittyen. Erityisasiantuntijan oleskeluluvan yhtenä edellytyksenä on vähintään 3 000 euron kuukausipalkka. Päivärahoja tai muita vastaavia korvauksia matkoista tai Suomessa oleskelusta aiheutuvista kustannuksista ei enää 7.1.2019 lähtien oteta huomioon palkkana. Sen sijaan työnantajan tarjoamia veronalaisia luontoisetuja, kuten auto- tai asuntoetu, voidaan huomioida palkassa entiseen tapaan.

Tutkijan oleskelulupia EU:n ulkopuolelta tuleville opiskelijoille ja tutkijoille voidaan jatkossa myöntää aiempaa pidemmäksi aikaa 1.9.2018 voimaan tulleen lain myötä.

Tutkijalle oleskelulupa myönnetään nyt enintään kahdeksi ja jatkolupa enintään neljäksi vuodeksi. Tutkijat saavat tutkijan oleskeluluvan riippumatta siitä, onko kyseessä työsuhde vai apuraha. Aiemmin omalla rahoituksella työskennellyt katsottiin jatko-opiskelijaksi.

Työperäistä maahanmuuttoa tukevan lainsäädännön lisäksi tarvitaan työnhakijoiden kiinnostusta Suomea kohtaan. Suomen menestys kansainvälisissä tutkimuksissa ja vertailuissa on auttanut luomaan positiivista mielikuvaa ja lisännyt Suomen houkuttelevuutta. Suomella on hyvä maine asiantuntijoiden parissa. Englannin kielen käyttö monilla työpaikoilla työkielenä helpottaa ulkomaalaisten osaajien työntekoa, mutta työkulttuurissamme on myös piirteitä, jotka ovat ulkomaalaisille haastavia. Integroitumista suomalaiseen työyhteisöön voi edistää monenlaisilla keinoilla, kuten valmentamalla tulijaa ja työyhteisöä.

Katri Kotinurmi

Kulttuurienvälinen vuorovaikutus

+358 (0)20 787 7136

  

Jätä kommentti

(* merkityt kentät ovat pakollisia. Sähköpostiosoitetta ei julkaista kommentin yhteydessä.)