Viisi havaintoa muiden kuin taloudellisten tietojen raportoinnista

8.5.2018  |  Blogi, Yritysvastuu

Teimme PwC:llä yritysvastuutiimissä kartoituksen kirjanpitolain uuden raportointivelvoitteen täyttämisestä. Kertauksena vielä, että suuret yleisen edun kannalta merkittävät yritykset velvoitettiin julkaisemaan hallituksen toimintakertomuksessa tai samaan aikaan (tai tietyin edellytyksin 6 kk kuluessa) annettavassa erillisessä raportissa tietoja ympäristöstä, sosiaalisista asioista ja henkilöstöstä, ihmisoikeuksien kunnioittamisesta sekä korruption ja lahjonnan torjumisesta.

Kartoitusta varten luimme velvoitteen piiriin kuuluvien yritysten toimintakertomuksia, vastuullisuusraportteja, vuosikertomuksia, tilinpäätöstiedotteita sekä tilintarkastuskertomuksia sen selvittämiseksi, kuinka muiden taloudellisten tietojen raportoinnin ensimmäinen kierros sujui.

Ensimmäinen havainto on, että raportointivelvoitteen piirissä olevista yrityksistä 70 prosenttia julkaisi tiedot osana toimintakertomusta. Erillisen selvityksen antaneista suurin osa teki sen samaan aikaan toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen kanssa. Kuusi yritystä on kertonut siirtäneensä selvityksen antoa, parilla tilikausi päättyy vasta myöhemmin tänä vuonna ja pari yritystä taas ei ole kertonut mitään.

Toiseksi johtopäätökseksi tekemästämme arvioinnista voi nostaa sen, että tämä kirjanpitolain muutos synnytti myös uusia raportoijia, sillä joka viides nyt tietoja julkaissut ei ollut tehnyt sitä aikaisemmin.

Enemmistö yrityksistä oli onnistunut tuottamaan 3–5-sivuisen lyhyen ja tiiviin katsauksen, kun taas jotkut tarvitsivat yli kymmenen sivua velvoitteensa täyttämiseen. Talven kuluessa annoin usein asiakkaille ohjeeksi muodostaa lauseita rakenteella subjekti-predikaatti-objekti ja kehotin samalla välttämään adjektiiveja. Tarkoitus oli ohjata tuottamaan samankaltaista informaatiota kuin mitä toimintakertomuksessa yleensäkin esitetään.

Keskustelimme kirjoittajien kanssa siitä, että tyylilajin on tässä selvityksessä poikettava perinteisestä vastuullisuusraportoinnista, koska nyt on kysymys hallituksen raportoinnista osakkeenomistajille ja muulle sijoittajayhteisölle.

Neljäs havaintomme olikin se, että ihan tähän tarkastelunäkökulmaan ei kaikissa raporteissa vielä päästy.

Osasta raportteja oli haasteellista nähdä, millä tavoin niihin valikoitunut sisältö on yhteydessä liiketoimintaan ja yrityksen arvonmuodostukseen.

Luultavasti raportoitiin niistä asioista, joista ylipäätänsä nyt ensimmäisellä kierroksella saatiin kaikki kirjanpitolain edellyttämät tiedot.

Viides johtopäätös syntyi arviointiurakan lopuksi: osalle yrityksistä vaikutti tulleen kiire. Tämä ilmeni esimerkiksi niin, että tuloksia vaikkapa politiikkojen soveltamisesta ei vielä ollut. Myös tunnuslukuja tai niille asetettuja tavoitteita saattoi puuttua. Muutamalta oli unohtunut hallituksen allekirjoitukset.

Tarkenna kohderyhmä ja trimmaa prosessia

Kaiken kaikkiaan yrityksiä voi kuitenkin onnitella uuden velvoitteen haltuun ottamisesta. Uskon, että moni pystyy kehittämään sisältöä nähdessään muiden yhtiöiden raportteja. Erityisesti raportoinnin kohdentaminen sijoittajille auttaa löytämään tietojen valintaan oikean näkökulman ja toivottavasti tukee näin myös sijoittajaviestinnän ESG-osuutta.

Sisällön lisäksi myös itse raportointiprosessia kannattaa trimmata. Muiden kuin taloudellisten tietojen raportointi on sovitettava yhteen taloudellisen raportoinnin, hallituksen päätöksenteon ja tilintarkastusprosessien kanssa. Aikataulutus ja asioiden juokseminen vaiheesta toiseen kannattaa suunnitella ja huolehtia siitä, että kaikki osapuolet ovat tietoisia omasta ja muidenkin osuudesta.

Ja jos nyt joku asia raportointivaatimuksissa jäi kovasti painamaan, niin EU:n komissio ottaa palautetta vastaan kuulemiskierroksellaan 21.7.2018 asti. Tilaisuus kannattaa käyttää hyväksi.

Sirpa Juutinen

Yritysvastuu

+358 (0)20 787 7815

  

Leave a Reply

(* merkityt kentät ovat pakollisia. Sähköpostiosoitetta ei julkaista kommentin yhteydessä.)