PwC:n tuore Women in Work Index paljastaa, että samalla kun naisten määrä työmarkkinoilla on lisääntynyt, sukupuolten välinen kuilu palkoissa on syventynyt. Kansainvälinen selvitys osoittaa, että vuosina 2021–2022 palkkaero kasvoi peräti 20:ssä 33:sta OECD-maasta. Suomessa naisten ja miesten palkkaero on 16,1 %, mikä on 2,6 prosenttiyksikköä enemmän kuin OECD-maissa keskimäärin. PwC:n vuosittain kokoama Women in Work...

PwC selvitti: Sukupuolten välinen palkkaero kasvussa

CapMan ja PwC yhdistävät voimansa ja käynnistävät hyväntekeväisyyskampanjan Tukikummit-säätiölle ja sitä kautta lasten ja nuorten tueksi. Tavoitteena on kerätä tämän kevään aikana yhteensä yli 100 000 euron potti Tukikummeille ja haastaa kampanjan jatkuessa muita yrityksiä hyväntekeväisyyskampanjaan mukaan. ”Haluamme moninkertaistaa pitkällä aikavälillä nuorten ja lasten hyväksi vuosittain kerättävän summan”, CapManin ja Tukikummit-säätiön hallitusten puheenjohtaja Joakim Frimodig toteaa....

CapMan ja PwC yhdistävät voimansa lasten ja nuorten hyväksi

Globaalit jännitteet ja lisääntyneet kyberhyökkäykset huolettavat suomalaisia toimitusjohtajia, osoittaa PwC:n jo 27. kertaa toteuttama CEO Survey -tutkimus, johon vastasi yli 4 700 toimitusjohtajaa yli sadasta maasta. Tutkimukseen haastatelluista suomalaisjohtajista 41 % näkee kyberriskit merkittävänä uhkana yritykselleen tulevan vuoden aikana, kun maailmanlaajuisesti tulos on vain 21 %. Kyberriskien ohella suomalaisia toimitusjohtajia huolestuttavat geopoliittiset konfliktit, jotka mainitsee...

Teknologian nopea kehitys haastaa kyberturvallisuutta

Muistatko vielä vuodelta 2021 KHO:n ennakkopäätökset, jotka koskivat osakkeiden hankintavelan vähennyskelpoisuutta (KHO 2021:178 ja KHO 2021:179 – päätöksiä on tarkasteltu tarkemmin täällä)? Päätöksissään KHO vaikutti vetävän rajan suurin piirtein siten, että rakenteen suunnittelu verotehokkaaksi oli sallittua, kun se tapahtui ennen osakkeiden hankintaa riippumattomalta osapuolelta. Sen sijaan hankinnan jälkeisiä, konsernin sisäisiä järjestelyitä ei hyväksytty, jos ne...

Kummitus nimeltä Lexel

Arvonlisävero nousi otsikoihin viime viikolla hallituksen kehysriihessä. Arvonlisäverokannan nosto ei yllättänyt ketään, mutta nosto 1,5 prosentilla löi veikkaajat ällikällä – ilmeisesti lähinnä siksi, että emme ole käyttäneet murtolukuja verokantoina arvonlisäverotuksessa. Liikevaihtoverotuksen aikaan oli toisin, mutta silloin verokin laskettiin verollisesta hinnasta taaksepäin. Euroopassa murtolukuja käytetään ainakin neljässä valtiossa, joten suurempaa haittaa itse murtoluku ei aiheuta.  Saimme...

Arvonlisävero otsikoihin hallituksen kehysriihessä

Henkilöstörahastojen verotus on kokenut viimeisen kuukauden ajan turbulenssia sen aikaisemman lentomatkan tasaisuudesta huolimatta. Turbulenssin aiheuttajana ovat Verohallinnon julkaisemat uudet ohjeet henkilöstörahastosta saatavien tulojen verotuksesta.  Ohjeista ensimmäinen julkaistiin 11.3.2024. Ohje oli jokseenkin epäselvä ja aiheutti paljon kysymyksiä. Ehkä saadun palautteen tai runsaan kysymystulvan perusteella Verohallinto päätyi päivittämään ohjetta 23.3.2024 vain reilut kaksi viikkoa sen julkaisusta (VH/2324/00.01.00/2024)....

Turbulenssia henkilöstörahastojen verotuksessa

Suomen ja Ranskan välillä on jo vuoden 2023 alussa sovittu uudesta verosopimuksesta, jonka tarkoituksena on päivittää verosopimus vastaamaan nykyisiä tulkintoja ja käytäntöjä. Sopimuksen voimaan saattaminen etenee ja siihen liittyvä hallituksen esitys on annettu. Olennaisimmat muutokset kohdistuvat erityisesti eläkkeisiin ja portfolio-osinkoihin. Lisäksi kaksinkertaisen verotuksen poistamismenetelmä muuttuu, ja sopimukseen tehdään muita pienempiä täsmennyksiä. Verosopimuksen keskeiset muutokset Eläkkeiden...

Verosopimus Suomen ja Ranskan välillä uudistuu – muutokset kohdistuvat lähinnä eläkkeisiin sekä osinkoihin

Henkilöstön takaisin kutsumiseen sopeuttamistoimien jälkeen liittyy erilaisia huomioitavia ja noudatettavia juridisia sääntöjä ja velvoitteita. Lisäksi kokonaisuuteen kytkeytyy myös muita, inhimillisiä tekijöitä, jotka kannattaa ottaa huomioon. Vaikka työnantajan näkökulmasta sopeuttamistoimenpiteet ovat normaali ja jopa välttämätön toimenpide liiketoiminnan kannattavuuden ja jatkuvuuden turvaamiseksi, voivat yksittäisen työntekijän kokemukset ja tunteet sopeuttamistoimista olla hyvin voimakkaita ja osin kielteisiä. Henkilöstön lomauttaminen...

Mitä työnantajan kannattaa huomioida kutsuessaan henkilökuntaa takaisin töihin lomautusten jälkeen?

Ovatko yrityksesi kriittisimmät tiedot vaarassa? Voiko ulkopuolinen hyökkääjä päästä niihin käsiksi? Pystyykö kyberrikollinen halvaannuttamaan liiketoimintasi? Kyllä! Red Teaming auttaa sinua tehostamaan kyberpuolustustasi näitä ja monia muita uhkia vastaan. Red Teamingilla tarkoitetaan harjoitusta, jossa joukko kyberturvallisuuden ammattilaisia (Red Team) tekeytyy hyökkääjäksi ja simuloi aidon kaltaista verkkohyökkäystä yrityksen verkkoon. Harjoitus testaa yrityksen valmiuksia suojautua ja reagoida kyberhyökkäyksiin...

Red Teaming yrityksesi kyberpuolustuksen kehittämisen tukena

PwC:n Mikä ihmeen IFRS? -blogisarjan viidennessä osassa Ville Toivonen käsittelee liiketoimintahankinnoista annettaviin liitetietoihin ehdotettuja muutoksia. IASB on julkaissut odotetun standardiluonnoksen liikearvon arvonalentumistestauksen sekä liiketoimintahankinnoista esitettävien liitetietojen muutoksista. Ehdotettuja muutoksia voi kommentoida heinäkuun 15. päivään asti, joten vielä on mahdollisuus vaikuttaa. Muutosten voimaantulohetkeä ei ole päätetty. Aiemmassa kirjoituksessani kävin läpi ehdotetut muutokset liikearvon arvonalentumistestaukseen. Tässä kirjoituksessa...

IFRS valokeilassa – Muutoksia liiketoimintahankinnoista annettaviin liitetietoihin: paremmat tiedot johtavat parempiin päätöksiin

Epävarmasta taloustilanteesta huolimatta työntekijöiden halukkuus vaihtaa työpaikkaa on ollut viime vuosina useiden tutkimusten mukaan kasvussa. Työntekijöiden vaihtohalukkuuden taustalla voi olla moninaisia syitä. Vaihtaminen voi lisätä esimerkiksi työntekijän kokemaa työn mielekkyyttä ja siitä saatavaa korvausta, mutta työnantajalle tilanne voi aiheuttaa isoja haasteita ja suuria kustannuksia. Mitä korkeammassa asemassa ja mitä paremmin suoriutuvasta työntekijästä on kyse, sitä...

Kuinka paljon työntekijän lähteminen maksaa tutkimusten mukaan yritykselle?

Työelämää koskee suuri määrä lakeja työelämän eri osa-alueilta ja lainsäädäntö muuttuu jatkuvasti. Euroopan unionissa hyväksyttiin viime vuonna kaikkia yksityisen ja julkisen sektorin työnantajia koskeva palkka-avoimuusdirektiivi, jonka tarkoituksena on tuoda tasa-arvoa ja läpinäkyvyyttä yhtiöiden palkitsemiseen. Se tuo pakolliseksi myös palkan tai palkkahaitarin ilmoittamisen ennen työhaastattelua. Vaikka Suomen lainsäädäntö täyttää jo osin direktiivin vaatimukset, direktiivi sisältää myös...

Palkkatasa-arvoa ja tietosuojaa työelämään – mitä yritysten tulee huomioida?

PwC:n Mikä ihmeen IFRS? -blogisarjan neljännessä osassa Ville Toivonen käsittelee liikearvon arvonalentumistestaukseen ehdotettuja muutoksia. IASB on julkaissut odotetun standardiluonnoksen liikearvon arvonalentumistestauksen sekä liiketoimintahankinnoista esitettävien liitetietojen muutoksista. Ehdotettuja muutoksia voi kommentoida heinäkuun 15. päivään asti, joten niihin on vielä mahdollisuus vaikuttaa. Muutosten voimaantulohetkeä ei ole päätetty.   Käyn tässä kirjoituksessa läpi ehdotetut muutokset liikearvon arvonalentumistestaukseen. Liiketoimintahankinnoista annettaviin liitetietoihin...

IFRS valokeilassa – Kuinka liikearvon arvonalentumistestaus muuttuu: palautuvatko poistot?

Osakkeiden luovutusvoitto voi tietyin edellytyksin olla myyjänä toimivalle yhtiölle verovapaata tuloa. Korkeimman hallinto-oikeuden tuoreet ratkaisut muuttavat etenkin perheyhtiöissä tulkintaa siitä, milloin luovutusvoiton verovapauden edellytykset täyttyvät. Osakkeiden luovutusvoiton verovapaus edellyttää, että myydyt osakkeet ovat kuuluneet myyjän elinkeinotoiminnan käyttöomaisuuteen osakkeiden omistusaika on ollut vähintään vuoden ja omistusosuus vähintään 10 % myyjä ei ole pääomasijoittaja, eikä kohdeyhtiö kiinteistöyhtiö...

KHO:n tuoreet ratkaisut muuttavat luovutusvoiton verovapauden edellytyksiä

Etusivu

Verotus

Johtaminen ja vastuullisuus

Yrittäjyys

Juridiikka

Taloushallinto

Teknologia ja digitaalisuus

Strategy& -topics

Medialle

Tilaa uutiskirje

Olen edellisinä vuosina käsitellyt tilastoja hieman vaihtelevista näkökulmista (edellisiä vuosia koskeviin kirjoituksiin voit tutustua <a href="https://uutishuone.pwc.fi/litigaationurkka-milta-naytti-khon-verovuosi-2022-pwc-mukana-lahes-joka-kolmannessa-asiaratkaisussa">täällä</a> sekä <a href="https://uutishuone.pwc.fi/litigaationurkka-voisiko-paatoksentekoa-khossa-ennustaa-tilastoin">täällä</a>). Lähestymistapa on riippunut kulloinkin käytetyistä tilastoista. Vuosi 2023 on toinen, jolta tilasto on KHO:sta tilatuista päätöksistä omin käsin tuotettu. Olen puhdistanut tilastosta ylimääräiset muutoksenhaut ja myös rauenneet sekä muuten tutkimatta jääneet tapaukset. Tutkimatta tapaukset tuntuvat huolestuttavasti jäävän vuodesta toiseen tyypillisimmin siksi, että määräpäivä on niin sanotusti ryypätty. Vuoden 2023 kuriositeettina joukossa oli myös hämmentäviä kysymyksiä herättävä tapaus, jossa asiamies ei ilmeisen monista pyynnöistä huolimatta kyennyt toimittamaan KHO:lle valtakirjaansa. 
Näiden karsintojen jälkeen jäljelle jäi laskujeni mukaan 274 päätöstä (2022: 222). Käsittelen erikseen keskusverolautakunnasta tulleita tapauksia ja valituslupaa vaativia asioita.
<h2>Suorat valitukset keskusverolautakunnasta</h2>
Kuten tiedetään, KVL:n päätöksistä tehdyt valitukset ovat erityislaatuisia, eivätkä vähiten siksi, että niiden käsittely KHO:ssa ei vaadi valituslupaa. KVL:stä tulleita valituksia on viime vuosina ratkaistu vuositasolla keskimäärin vajaat parisenkymmentä, viime vuonna 14. Tapaukset jakautuivat tasan arvonlisäverotuksen sekä tuloverotuksen välillä. Tasan puolessa tapauksista valittajana oli verovelvollinen (jolloin toisesta puolesta vastasi veronsaajien oikeudenvalvontayksikkö). Ehkä tämä kuvastaa sitä, että KVL on monessakin mielessä onnistunut rakentamaan kirkon keskelle kylää. Hyvänä saavutuksena – ainakin suhteessa joihinkin menneisiin vuosiin – voidaan pitää myös sitä, että vain neljässä tapauksessa KVL:n päätös muuttui (ja yhdessä aiempi päätös poistettiin). Valittaja siis sai haluamansa karkeasti hieman yli neljänneksessä tapauksista.
Keskusverolautakunnan tilastoja minulla ei ole, mutta tekisi mieli spekuloida seuraavasti. Päätösten numeroinnin perusteella KVL vaikuttaisi antavan vuosittain 50-60 päätöstä. Vaikka tämä on vain karkea arvio, vaikuttaisi sen perusteella, että noin kolmanneksesta valitetaan. Kun valituksista edellisten vuosien perusteella menestyy niin ikään karkeasti kolmannes, tekisi mieli vetää johtopäätös, että lopulta KVL:n antamista ennakkoratkaisuista yli neljä viidestä jää voimaan. Minusta tämä on kelvollinen lopputulos.
<h2>Valituslupaa vaativat asiat</h2>
Valituslupaa vaaditaan kaikissa muissa kuin KVL:stä tulleissa tapauksissa. Vuoden aikana kehittynyt takapuolituntuma on vaivihkaa viestinyt, että luvat ovat olleet poikkeuksellisen järeän järkäleen takana. Tilastot vahvistavat aavistuksen: yhteensä valituslupaa vaativia tapauksia päätettiin 260, ja kynnyksen yli päästettiin vain karkeasti yksi tapaus yhdeksästä. Vuonna 2022 läpi pääsi lähes joka viides hakemus ja tätä edeltävinä vuosina osuus on vaihdellut karkeasti jopa kolmanneksen ja kuudenneksen välillä (keskiarvo pyörii noin neljänneksessä). Oman mittaushistoriani selvästi kylmin vuosi on siis takana. Ehkä syynä ovat resurssit, tai ehkä tämän vuoden aineisto vain sattui olemaan poikkeuksellisen vaisua. Kun valitus lisäksi hyväksyttiin (ainakin osittain) vain hieman yli puolessa asiaratkaisuista, lopulta menestymisen mahdollisuudet KHO:ssa olivat aika marginaaliset – kuuden ja seitsemän prosentin välillä.
Valituslupaa vaativat asiat voidaan jakaa edelleen esimerkiksi Verohallinnon ennakkoratkaisusta alkunsa saaneisiin riitoihin sekä muutosverotukseen (sisältäen tässä kaikenlaiset maksuunpanot). Lisäksi tapaukset voidaan jaotella sen mukaan, valittiko verovelvollinen vai oikeudenvalvontayksikkö. Tästä aukeaa joitain havainnollistavia näkökulmia.
Verohallinnon ennakkoratkaisuista lähteneistä riidoista valituslupaa haettiin 80 kertaa. Valittajana oli noin kolme kertaa useammin verovelvollinen kuin oikeudenvalvontayksikkö. Tästä on vaikea tehdä kovin pitkälle meneviä johtopäätöksiä ilmeisen lisäksi: suurin osa riitaisista ennakkoratkaisuista on viimeistään hallinto-oikeudessa kääntynyt verovelvollista vastaan. Verovelvollinen sai valitusluvan keskimäärin joka kuudennessa tapauksessa. Näistä valitus hyväksyttiin kokonaan tai osittain puolessa tapauksista. Kaikkiaan voidaan laskea, että asia kääntyi KHO:ssa verovelvollisen haluamalle tolalle vain viidessä prosentissa tapauksista.
Oikeudenvalvontayksikkö sen sijaan haki valituslupaa valikoidummin (22 kertaa) ja sai valitusluvan yhdeksän kertaa. Valitukset menestyivät kuitenkin vain kolmessa tapauksessa. Voidaan silti laskea, että oikeudenvalvontayksikkö onnistui kääntämään KHO:n puolelleen vajaassa 14 %:ssa tapauksista, mikä on selvästi verovelvollista parempi lopputulos.
Ennakkoratkaisuista vielä yksi statistiikka: verovelvollisen saamista valitusluvista kolme kymmenestä päättyi aiempien päätösten kumoamiseen sekä poistamiseen. Syynä tähän on yleensä se, ettei ennakkoratkaisun taustaksi KHO:n mielestä ollut saatu tai pyydetty riittävästi tietoja. Tällainen päätös johtaa siis käytännössä tilanteeseen, jossa aiempi prosessi kumitetaan – ikään kuin mitään ei olisi tapahtunutkaan. ”Päätöstyyppi” on harmittavan yleinen, eikä ihme, että ennakkoratkaisujen poistaminen on kivunnut ylemmäs ja ylemmäs perusteissa, joilla oikeudenvalvontayksikkö valituksia vastustaa. Asialle pitäisi tehdä jotain – kenenkään intressissä ei ole resurssien kuluttaminen ennakkoratkaisuprosesseissa, jotka päättyvät tyhjään arpaan. Olen käsitellyt tähän liittyviä näkökulmia hieman laajemmin aiemmissa kirjoituksissani (<a href="https://uutishuone.pwc.fi/litigaationurkka-mihin-poistetut-ennakkoratkaisut-menevat">täällä</a> sekä <a href="https://uutishuone.pwc.fi/ajatuksia-khon-puutteellisen-selvityksen-perusteella-poistamista-ennakkoratkaisuista">täällä</a>).
Muutosverotuksesta haettiin valituslupaa 182 kertaa. Oikeudenvalvontayksikkö ei juuri tähän tilastoon osallistunut yhdeksällä valituksellaan. Pieni osuus liittynee valikoivaan työhön, mutta eiköhän kyse ole yksinkertaisesti myös siitä, että hallinto-oikeudessa olennaisesti suurempi osa asioista päättyy verovelvolliselle negatiiviseen lopputulokseen. Kun kyse on muutosverotuksesta, niin verovelvolliselle epäedullisina nämä asiat alkoivatkin. Vaikka tuomioistuin on Verohallintoon nähden itsenäinen, on vaikea karistaa ajatusta jonkinlaisesta ”inertiasta” – viranomaisen päätösten muuttamiseen saattaa liittyä ylimääräinen kynnys. Kun kuoppaan kerran putoaa, vastapuolen on helppo kuopan laidalla lötköttäen töniä tikkaita nurin. Tätä olisi mielenkiintoista tutkia lisää hallinto-oikeuksien ja oikaisulautakuntien tilastojen valossa.
Valituslupia ei muutosverotuksessa juurikaan herunut. Oikeudenvalvontayksikkö onnistui kerran ja hävisi jutun. Verovelvollinen sai prosentuaalisesti vielä huonommin valituslupia, mutta onnistui näissä tapauksissa voittamaan asian ainakin osittain paria tapausta lukuun ottamatta (yhdeksän voittoa 11 tapauksessa). Asiaratkaisujen korkeahko voittoprosentti liittyy varmastikin osittain siihen, että olennainen määrä valituslupia myönnetään aiemmissa päätöksissä olleiden virheiden vuoksi. Valitusluvan myöntäminen ja virheen korjaaminen kulkevat näissä tapauksissa käsi kädessä.
Lopuksi vielä huomio verolajeista. Pidemmässä aikasarjassa arvonlisäverotus ja tuloverotus dominoivat, järjestetään tilasto miten hyvänsä. Kuluneen vuoden kohdalla silmiinpistävän poikkeuksen muodostavat Verohallinnon ennakkoratkaisuista lähteneet prosessit, joissa oikeudenvalvontayksikkö on hakenut valituslupaa. Peräti seitsemässä tapauksessa 22:sta on ollut kyse varainsiirtoverotuksesta, eikä lupaa ole heltynyt yhdessäkään. Päätyisiköhän joku näistä lopulliseksi jääneistä tulkinnoista ajan kanssa myös Verohallinnon varainsiirtoverotusta koskeviin ohjeisiin?

Litigaationurkka: KHO:n verovuosi 2023 tilastojen valossa

Aiheeseen liittyvät sisällöt

Kummitus nimeltä Lexel

Litigaationurkka: Vuoden päätös 2023

Arvonlisävero otsikoihin hallituksen kehysriihessä

Turbulenssia henkilöstörahastojen verotuksessa

Yhteyshenkilösi PwC:llä

Rami Karimeri

Muut lukivat myös

Kummitus nimeltä Lexel

Arvonlisävero otsikoihin hallituksen kehysriihessä

Turbulenssia henkilöstörahastojen verotuksessa