Henkilöverotukseen kaavaillut muutokset vuodelle 2026
Hallituksen esittämät muutokset sisältävät monia mielenkiintoisia ja kaivattuja päivityksiä työntekijöiden ja omistajien verotukseen.
Hallituksen esittämät muutokset sisältävät monia mielenkiintoisia ja kaivattuja päivityksiä työntekijöiden ja omistajien verotukseen.
Suomen hallitus päätti kevään 2025 kehysriihessä useista henkilön tuloverotusta koskevista toimista. Työn verotusta kevennetään ja ansiotuloverotuksen korkeimmat marginaaliveroasteet lasketaan noin 52 prosenttiin. Kiristävinä verotoimina poistetaan joitain verovähennyksiä. Lisäksi tarkoituksena on säätää tarkemmin työnantajan maksaman oikeudellisen neuvonnan kustannusten verokohtelusta.
On tärkeää muistaa, että tässä kirjoituksessa esitellyt uudistukset ovat vasta luonnosasteella ja muutoksia voi vielä tulla. Ansiotuloverotuksen muutoksia koskeva hallituksen esitys on lausuntokierroksella, joka päättyy 19.8.2025. Oikeudellisen neuvonnan kustannuksia käsittelevän hallituksen esityksen lausuntokierros on päättynyt kesäkuussa 2025. Lakeja sovellettaisiin ensimmäisen kerran vuodelta 2026 toimitettavassa verotuksessa.
Esittelemme seuraavassa muutamia kiinnostavia uudistuksia hallituksen esitysluonnoksista.
Ehdollisen lisäkauppahinnan verovuosi
Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisukäytännön mukaan lisäkauppahinta on katsottu kaupantekovuoden tuloksi siltä osin, kun sen määrä on ollut tiedossa ennen kaupantekovuodelta toimitetun verotuksen päättymistä. Koska kaupantekovuoden verotus voi jatkua jopa seuraavan vuoden lokakuun loppuun saakka, on nykyinen käytäntö verovelvolliselle vaikeasti ennakoitava. Verovelvollisen voi olla mahdotonta tietää etukäteen, minkä verovuoden tuloksi ehdollinen lisäkauppahinta määrätään.
Nykymalli voi myös johtaa herkästi tilanteisiin, joissa verovelvollinen joutuu täydentämään jo kertaalleen palautettua veroilmoitusta sittemmin tarkentuneella lisäkauppahinnalla. Tämä on voinut johtaa huomattaviin viivästyskorkoihin, joita verovelvollinen ei ole voinut käytännössä välttää.
Hallitus esittää ehdollisen lisäkauppahinnan verotusta muutettavaksi siten, että luovutusvoitto tulisi verotettavaksi sinä verovuonna, jona ehdollisen lisäkauppahinnan peruste ja määrä vahvistuvat. Tämä siinäkin tapauksessa, että lisäkauppahinta vahvistettaisiin ennen kaupantekovuoden verotuksen päättymistä.
Esitetty muutos lisää huomattavasti ennakoitavuutta. Verovelvollisen on helpompi arvioida sitä, minkä vuoden tulona ehdollinen lisäkauppahinta verotetaan, ja varautua tarvittavilla ennakkoveroilla. Muutoksia sovellettaisiin ensimmäisen kerran lisäkauppahintoihin, joiden suorittamisvelvollisuus ja määrä vahvistuvat 1.1.2026 tai sen jälkeen. Olemme kirjoittaneet aiheesta tarkemmin täällä.
Työntekijän oikeudellisen neuvonnan kustannukset
Tähän asti tulovero- tai ennakkoperintälaista ei ole löytynyt nimenomaisia säännöksiä työnantajan maksamista työntekijän neuvonta- ja oikeudenkäyntikuluista. Näin ollen yleisillä säännöksillä ja oikeuskäytännöllä on ollut keskeinen merkitys kulujen veronalaisuutta arvioitaessa.
Vuonna 2023 korkeimman oikeuden päätös KHO 2023:116 muutti merkittävästi aiempaa käytäntöä työnantajan maksamista työntekijän neuvonta- ja oikeudenkäyntikuluista. Päätöksen myötä rikosasiassa syytettynä olevan työntekijän neuvonta- ja oikeudenkäyntikulut, jotka työnantaja suorittaa, ovat ennakkopäätöstä vastaavassa tilanteessa aina tuloverolain mukaista veronalaista ansiotuloa ja ennakkoperintälain mukaista palkkaa oikeudenkäynnin lopputulemasta riippumatta.
Nykytilanne johtaa helposti täysin kohtuuttomiin veroseuraamuksiin työntekijöille, kun mahdollisesti pitkien oikeusprosessien neuvontakulut katsotaan työntekijän verotettavaksi eduksi. Toisaalta tämä voi tarkoittaa myös valtavia lisäkustannuksia työnantajalle, jos työnantaja päättää, ymmärrettävästi, maksaa myös työntekijän neuvontakuluista aiheutuvan veron lisäseuraamuksineen.
Tuloverolakia ehdotetaan nyt muutettavaksi siten, että työnantajan työntekijän puolesta rikosasiassa suorittamista neuvonta- ja oikeudenkäyntikuluista ei muodostu työntekijälle veronalaista etuutta tiettyjen edellytysten täyttyessä. Keskeiset edellytykset ovat:
1) Työnantajalla on intressi maksaa oikeudellisen neuvonnan kustannukset.
2) Asia on aiheutunut osana työtehtävien suorittamista.
3) Ei ole ilmeistä, että työntekijän olisi tullut mieltää toimintansa lainvastaiseksi jo tekohetkellä.
4) Työntekijä ei ole saanut korvausta samoista kustannuksista muualta ja sitoutuu suorittamaan mahdollisesti myöhemmin muualta saamansa korvauksen työnantajalle.
Uusi pykälä soveltuisi rikosasioiden lisäksi myös riita-asioihin ja hallinnollisiin seuraamuksiin. Verovapauden edellytyksen täyttyminen arvioitaisiin sillä hetkellä ja sen hetken tietojen perusteella, kun työnantaja maksaa kuluja.
Avainhenkilön lähdevero
Avainhenkilöiden lähdeverotusta ehdotetaan alennettavaksi 25 prosenttiin nykyisestä 32 prosentista. Alempi verokanta tekisi lähdeverotuksesta kannattavaa kaikilla avainhenkilön lähdeverokortin edellytykset (5 800 euroa/kuukausi) täyttävillä tulotasoilla. Muulta osin avainhenkilön verotus säilyisi ennallaan, ja soveltamisaika 84 kuukaudessa.
Lisäksi ehdotetaan, että paluumuuttavien Suomen kansalaisten olisi mahdollista päästä 25 prosentin lähdeverotuksen piiriin. Suomen kansalaisten verohuojennus on kuitenkin rajattu enimmillään 24 kuukauteen. Suomen kansalaisten tulee myös täyttää muut edellytykset; toisin sanoen henkilön on tullut olla Suomessa rajoitetusti verovelvollinen vähintään viiden kalenterivuoden ajan ennen työskentelyn alkamista Suomessa.
Muutos koskisi 1.1.2026 tai sen jälkeen maksettua avainhenkilölaissa tarkoitetusta työskentelystä saatua palkkaa.
Muita muutoksia palkansaajan verotukseen
Luonnos hallituksen esityksestä pitää sisällään muun muassa seuraavia muutoksia:
- Tuloveroasteikon uudistaminen ja korkeimman marginaaliveroasteen laskeminen 52 prosenttiin.
- Työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksujen vähennysoikeuden poistaminen.
- Työsuhdepolkupyörien verovapauden poistaminen.
- Työhuonevähennyksen poistaminen.
Miten muutokset vaikuttavat työnantajiin?
Ehdotettujen muutosten on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2026 alussa. Uudistukset ovat monelta osin selkeyttäviä ja helpottavat yritysten sekä niiden omistajien toimintaa muun muassa oikeudenkäyntikulujen korvaamistilanteissa ja yrityskauppoihin liittyvissä lisäkauppahintajärjestelyissä. Lisäksi työn verotuksen keventämistä voi pitää yleisesti yritysten ja työntekijöiden tilannetta parantavana, ja marginaaliveron lasku helpottaa hieman erilaisista kannustinjärjestelmistä saatavan tulon verorasitusta.
Avainhenkilölain mukaisen lähdeveron laskeminen 25 prosenttiin tekee Suomesta kertaheitolla kilpailukykyisen työn verottajan Pohjoismaissa ja Euroopassa. Lisähuojennus voi lisätä ulkomaisten huippuosaajien kiinnostusta työskennellä Suomessa ja helpottaa suomalaisten yritysten rekrytointia. Koska uutta verokantaa sovellettaisiin myös nykyisiin avainhenkilöihin, parantuisi pitovoima jo nykyisin Suomessa oleviin osaajiin.
Ehdotettuihin sääntelymuutoksiin liittyy erilaisia edellytyksiä ja ehtoja, joiden soveltuvuus voi vaihdella tapauskohtaisesti. Tapauksesta riippuen suosittelemme selvittämään etukäteen, miten uudet säännöt soveltuvat juuri käsillä olevaan tilanteeseen.
