PwC:n tuore Women in Work Index paljastaa, että samalla kun naisten määrä työmarkkinoilla on lisääntynyt, sukupuolten välinen kuilu palkoissa on syventynyt. Kansainvälinen selvitys osoittaa, että vuosina 2021–2022 palkkaero kasvoi peräti 20:ssä 33:sta OECD-maasta. Suomessa naisten ja miesten palkkaero on 16,1 %, mikä on 2,6 prosenttiyksikköä enemmän kuin OECD-maissa keskimäärin. PwC:n vuosittain kokoama Women in Work...

PwC selvitti: Sukupuolten välinen palkkaero kasvussa

Listaamattomien yhtiöiden hallituspalkkiot ovat alhaisemmalla tasolla kuin samankokoisissa listatuissa yhtiöissä, ilmenee konsulttiyhtiö PwC:n vuoden 2024 listaamattomille yrityksille suunnatusta hallituspalkkioselvityksestä, jonka aineistoa verrattiin julkisiin listayhtiöiden tietoihin. Kokouspalkkiot puolestaan ovat listaamattomissa yhtiöissä hieman suurempia. PwC:n hallituspalkkioselvityksessä tutkittiin 137 erikokoisen ja eri toimialoja edustavien, listaamattomien yhtiöiden hallitusten jäsenten palkkioita ja niiden rakennetta. Selvityksessä mukana olleita suurimpia listaamattomia yhtiöitä,...

PwC selvitti: hallituspalkkiot listayhtiöissä korkeampia kuin samankokoisissa listaamattomissa

CapMan ja PwC yhdistävät voimansa ja käynnistävät hyväntekeväisyyskampanjan Tukikummit-säätiölle ja sitä kautta lasten ja nuorten tueksi. Tavoitteena on kerätä tämän kevään aikana yhteensä yli 100 000 euron potti Tukikummeille ja haastaa kampanjan jatkuessa muita yrityksiä hyväntekeväisyyskampanjaan mukaan. ”Haluamme moninkertaistaa pitkällä aikavälillä nuorten ja lasten hyväksi vuosittain kerättävän summan”, CapManin ja Tukikummit-säätiön hallitusten puheenjohtaja Joakim Frimodig toteaa....

CapMan ja PwC yhdistävät voimansa lasten ja nuorten hyväksi

Henkilöstön takaisin kutsumiseen sopeuttamistoimien jälkeen liittyy erilaisia huomioitavia ja noudatettavia juridisia sääntöjä ja velvoitteita. Lisäksi kokonaisuuteen kytkeytyy myös muita, inhimillisiä tekijöitä, jotka kannattaa ottaa huomioon. Vaikka työnantajan näkökulmasta sopeuttamistoimenpiteet ovat normaali ja jopa välttämätön toimenpide liiketoiminnan kannattavuuden ja jatkuvuuden turvaamiseksi, voivat yksittäisen työntekijän kokemukset ja tunteet sopeuttamistoimista olla hyvin voimakkaita ja osin kielteisiä. Henkilöstön lomauttaminen...

Mitä työnantajan kannattaa huomioida kutsuessaan henkilökuntaa takaisin töihin lomautusten jälkeen?

Ovatko yrityksesi kriittisimmät tiedot vaarassa? Voiko ulkopuolinen hyökkääjä päästä niihin käsiksi? Pystyykö kyberrikollinen halvaannuttamaan liiketoimintasi? Kyllä! Red Teaming auttaa sinua tehostamaan kyberpuolustustasi näitä ja monia muita uhkia vastaan. Red Teamingilla tarkoitetaan harjoitusta, jossa joukko kyberturvallisuuden ammattilaisia (Red Team) tekeytyy hyökkääjäksi ja simuloi aidon kaltaista verkkohyökkäystä yrityksen verkkoon. Harjoitus testaa yrityksen valmiuksia suojautua ja reagoida kyberhyökkäyksiin...

Red Teaming yrityksesi kyberpuolustuksen kehittämisen tukena

PwC:n Mikä ihmeen IFRS? -blogisarjan viidennessä osassa Ville Toivonen käsittelee liiketoimintahankinnoista annettaviin liitetietoihin ehdotettuja muutoksia. IASB on julkaissut odotetun standardiluonnoksen liikearvon arvonalentumistestauksen sekä liiketoimintahankinnoista esitettävien liitetietojen muutoksista. Ehdotettuja muutoksia voi kommentoida heinäkuun 15. päivään asti, joten vielä on mahdollisuus vaikuttaa. Muutosten voimaantulohetkeä ei ole päätetty. Aiemmassa kirjoituksessani kävin läpi ehdotetut muutokset liikearvon arvonalentumistestaukseen. Tässä kirjoituksessa...

IFRS valokeilassa – Muutoksia liiketoimintahankinnoista annettaviin liitetietoihin: paremmat tiedot johtavat parempiin päätöksiin

Globaalit jännitteet ja lisääntyneet kyberhyökkäykset huolettavat suomalaisia toimitusjohtajia, osoittaa PwC:n jo 27. kertaa toteuttama CEO Survey -tutkimus, johon vastasi yli 4 700 toimitusjohtajaa yli sadasta maasta. Tutkimukseen haastatelluista suomalaisjohtajista 41 % näkee kyberriskit merkittävänä uhkana yritykselleen tulevan vuoden aikana, kun maailmanlaajuisesti tulos on vain 21 %. Kyberriskien ohella suomalaisia toimitusjohtajia huolestuttavat geopoliittiset konfliktit, jotka mainitsee...

Teknologian nopea kehitys haastaa kyberturvallisuutta

Epävarmasta taloustilanteesta huolimatta työntekijöiden halukkuus vaihtaa työpaikkaa on ollut viime vuosina useiden tutkimusten mukaan kasvussa. Työntekijöiden vaihtohalukkuuden taustalla voi olla moninaisia syitä. Vaihtaminen voi lisätä esimerkiksi työntekijän kokemaa työn mielekkyyttä ja siitä saatavaa korvausta, mutta työnantajalle tilanne voi aiheuttaa isoja haasteita ja suuria kustannuksia. Mitä korkeammassa asemassa ja mitä paremmin suoriutuvasta työntekijästä on kyse, sitä...

Kuinka paljon työntekijän lähteminen maksaa tutkimusten mukaan yritykselle?

Työelämää koskee suuri määrä lakeja työelämän eri osa-alueilta ja lainsäädäntö muuttuu jatkuvasti. Euroopan unionissa hyväksyttiin viime vuonna kaikkia yksityisen ja julkisen sektorin työnantajia koskeva palkka-avoimuusdirektiivi, jonka tarkoituksena on tuoda tasa-arvoa ja läpinäkyvyyttä yhtiöiden palkitsemiseen. Se tuo pakolliseksi myös palkan tai palkkahaitarin ilmoittamisen ennen työhaastattelua. Vaikka Suomen lainsäädäntö täyttää jo osin direktiivin vaatimukset, direktiivi sisältää myös...

Palkkatasa-arvoa ja tietosuojaa työelämään – mitä yritysten tulee huomioida?

PwC:n Mikä ihmeen IFRS? -blogisarjan neljännessä osassa Ville Toivonen käsittelee liikearvon arvonalentumistestaukseen ehdotettuja muutoksia. IASB on julkaissut odotetun standardiluonnoksen liikearvon arvonalentumistestauksen sekä liiketoimintahankinnoista esitettävien liitetietojen muutoksista. Ehdotettuja muutoksia voi kommentoida heinäkuun 15. päivään asti, joten niihin on vielä mahdollisuus vaikuttaa. Muutosten voimaantulohetkeä ei ole päätetty.   Käyn tässä kirjoituksessa läpi ehdotetut muutokset liikearvon arvonalentumistestaukseen. Liiketoimintahankinnoista annettaviin liitetietoihin...

IFRS valokeilassa – Kuinka liikearvon arvonalentumistestaus muuttuu: palautuvatko poistot?

Osakkeiden luovutusvoitto voi tietyin edellytyksin olla myyjänä toimivalle yhtiölle verovapaata tuloa. Korkeimman hallinto-oikeuden tuoreet ratkaisut muuttavat etenkin perheyhtiöissä tulkintaa siitä, milloin luovutusvoiton verovapauden edellytykset täyttyvät. Osakkeiden luovutusvoiton verovapaus edellyttää, että myydyt osakkeet ovat kuuluneet myyjän elinkeinotoiminnan käyttöomaisuuteen osakkeiden omistusaika on ollut vähintään vuoden ja omistusosuus vähintään 10 % myyjä ei ole pääomasijoittaja, eikä kohdeyhtiö kiinteistöyhtiö...

KHO:n tuoreet ratkaisut muuttavat luovutusvoiton verovapauden edellytyksiä

Listautumismarkkina oli Pohjoismaissa vuonna 2023 edellisvuotta hiljaisempi niin listautumisten lukumäärän kuin kerättyjen varojen näkökulmastakin, ilmenee maaliskuussa julkaistusta PwC:n Nordic IPO Watch -katsauksesta. PwC:n partneri Sari Elonheimo arvioi, että varovaista optimismia IPO-markkinoiden elpymisestä on kuitenkin ilmassa. Pohjoismaissa, eli Suomessa, Ruotsissa, Norjassa, Tanskassa ja Islannissa, toteutui vuonna 2023 yhteensä 21 listautumisantia ja teknistä listautumista. Tämä oli vähemmän kuin...

Vuosi 2023 oli edellisvuotta hiljaisempi listautumismarkkinalla Pohjoismaissa, varovaista optimismia ilmassa

European Long Term Investment Fund (”ELTIF”) -sääntelymuutos eli ELTIF 2.0 on tullut sovellettavaksi 10. tammikuuta 2024. Muutoksella on tarkoitus lisätä ELTIF-rahastojen houkuttelevuutta sekä helpottaa ei-ammattimaisten sijoittajien mahdollisuutta sijoittaa vaihtoehtorahastoihin. ELTIF-sääntely on EU-asetuksella annettua ja se soveltuu jäsenvaltioissa sellaisenaan ilman kansallista implementointia. ELTIF 2.0 laajentaa merkittävästi sääntelyn soveltamisalaan hyväksyttävän rahoitusomaisuuden käsitettä mahdollistamalla esimerkiksi kolmansissa maissa sijaitsevat...

ELTIF 2.0 -sääntelymuutos ja avoimien ELTIF-rahastojen epävarmuudet

Vuoden 2023 tulojen ja vähennysten ilmoittamisen aika lähestyy ja esitäytetyt veroilmoitukset saapuvat postissa tai OmaVeroon maalis–huhtikuussa. Liikkeen- ja ammatinharjoittajien sekä maataloudenharjoittajien ja heidän puolisoidensa esitäytetyt veroilmoitukset saapuvat jo maaliskuussa. Veroilmoituksen viimeinen palautuspäivä vaihtelee ja tänä keväänä henkilöveroilmoituksien palautuspäivät ovat 2.4., 7.5., 14.5. tai 21.5.2024. Muistathan tarkistaa veroilmoituksesi viimeisen jättöpäivän esitäytetyltä veroilmoitukseltasi. Jäännösveron korko nousi huomattavasti...

Katse kohti kevättä ja vuodelta 2023 annettavaa veroilmoitusta

Vuodelle 2023 sähköntuottajien ”ylisuurien” voittojen verottamiseksi säädetyn windfall-veron tuoton ennakoidaan jäävän murto-osaan hallituksen toiveikkaasti arvioimasta miljardista eurosta (HS). Sähkömarkkinat siis toimivat ja sähkön kuluttajahinta laski reippaasti huippuhinnoista. Windfall-vero oli poikkeuksellinen, koska se kohdistui yhteen toimialaan ja sen toimijoiden kannattavuuteen. Verolla ei siis pyritty vaikuttamaan markkinaan eli sähkön käyttöön.  Verolle esitetty kritiikki liittyi pelkoon investointien valumisesta...

Windfall-verosta terveysveroon – näkökulmia verotuksen kiemuroihin

Etusivu

Verotus

Johtaminen ja vastuullisuus

Yrittäjyys

Juridiikka

Taloushallinto

Teknologia ja digitaalisuus

Strategy& -topics

Medialle

Tilaa uutiskirje

<h2>Tausta</h2>
Nykyisen lainsäädännön mukaan yleisesti verovelvollisia ja siten maailmanlaajuisista tuloistaan Suomeen verovelvollisia yhteisöjä ovat lähtökohtaisesti vain Suomeen rekisteröityneet yhteisöt. Ulkomaisten yhteisöjen osalta Suomen verotusvalta ulottuu pääsääntöisesti vain yhteisön täältä saatuihin tai täällä sijaitsevan kiinteän toimipaikan tuloihin.
Lokakuun alussa julkaistun hallituksen esityksen HE 136/2020 vp mukaan ulkomaille rekisteröityjä yhteisöjä voitaisiin jatkossa pitää yleisesti verovelvollisina myös silloin, kun yhteisön tosiasiallinen johtopaikka sijaitsee Suomessa. Tällöin ulkomainen yhteisö olisi verovelvollinen Suomeen maailmanlaajuisista tuloistaan.
Hallituksen esittämän lainsäädäntömuutoksen pohjalla on vuoden 2013 elinkeinoverotuksen asiantuntijaryhmän muistio, jossa kyseistä Suomen verotusvallan laajentamista ehdotettiin. Taustalla vaikuttaa samaan aikaan hallitusohjelman kirjaus kansainvälisen veronkierron ja aggressiivisen verosuunnittelun vastaisista toimista. Muutoksen on tarkoitus tulla voimaan 2021, joskin se sisältää siirtymäsäännöksen vuoteen 2023 asti tietyntyyppisille rahastoille. Esitys on tällä hetkellä valtiovarainvaliokunnan käsiteltävänä.
Esitysluonnoksesta järjestettiin lausuntokierros 18.6.–7.8.2020. Lausuntoja antoi yhteensä 27 tahoa. Lausuntopalautteen perusteella esitystä muutettiin jatkovalmistelussa etenkin lisäämällä siirtymäsäännös ETA-alueen UCITS- ja AIF-rahastoille vuoteen 2023 asti. Olisi ollut perusteltua ulottaa poikkeus pidemmälle tai jättää sijoitusrahastot kokonaan sääntelyn ulkopuolelle, sillä rahastorakenteiden monimutkaisuus tuo erityisiä haasteita tosiasiallisen johtopaikan määrittelyyn.
<h2>Pääasialliset muutokset</h2>
Muutoksia esitetään tuloverolakiin, elinkeinoverolakiin ja konserniavustuslakiin. Muutosten tavoitteena on edellä kuvatusti Suomesta tosiasiallisesti johdettujen ulkomaisten yhteisöjen verottaminen yleisesti verovelvollisina.
<blockquote>Käytännössä muutos edellyttää siis kahden käsitteen määrittelyä: ulkomainen yhteisö ja tosiasiallinen johtopaikka.</blockquote>
Ulkomaisen yhteisön käsitteen osalta lakiin tai sitä soveltavaan oikeuskäytäntöön ei ehdoteta muutoksia. Mikäli ulkomainen yksikkö siis tapauskohtaisen (erityisesti siviilioikeudellisen aseman) arvioinnin perusteella rinnastuisi tuloverolaissa määriteltyihin yhteisöihin, sitä pidettäisiin ulkomaisena yhteisönä.
Tosiasiallisen johtamispaikan osalta olennaista on ensinnäkin se, että näitä voi olla yhteisöllä vain yksi. Esityksen mukaan valmistelussa on pyritty löytämään riittävän yleisesti muotoiltu ja yleispätevä käsite sen sijainnille ja arvioinnille. Arvioinnin lähtökohtana on ylimmän päätöksentekoelimen päätöksentekopaikka, mutta siinä voidaan ottaa huomioon myös muita yhteisön organisointiin ja liiketoimintaan liittyviä olosuhteita. Esityksen mukaan kyse on tapauskohtaisesta kokonaisarvioinnista. Käytännössä olennaisia haasteita tulee liittymään mm. rahasto- sekä konsernirakenteisiin.
Hallituksen esityksessä otetaan myös kantaa muutosten käytännön merkitykseen keskeisissä tilanteissa. Kriittistä on mm. sen määrittely, miten yleisen verovelvollisuuden muutos vaikuttaa verotukseen. Esityksen mukaan ulkomaisen yhteisön varojen hankintameno pääsääntöisesti jatkuisi siirtävän valtion poistamattomista arvoista. Aiempaa mahdollista kiinteää toimipaikkaa ja ulkomaista yhteisöä verotettaisiin yhtenä kokonaisuutena. Kiinteän toimipaikan verotuksellinen tilanne (sis. mm. tappiot ja hankintamenot) siirtyisi pääsääntöisesti sellaisenaan ulkomaiselle yhteisölle.
Väliyhteisölainsäädännön osalta esityksessä täsmennetään, ettei yleisesti verovelvollista yhteisöä voitaisi pitää väliyhteisönä.
Yleisesti verovelvollinen ulkomainen yhteisö voisi esityksen mukaan olla jatkossa konserniavustuksen osapuolena, mikäli se rinnastuu kotimaiseen osakeyhtiöön tai osuuskuntaan. Tämä luonnollisesti edellyttää, että kaikki muut konserniavustuslain nykyiset vaatimukset täyttyvät. Konsernisuhteen kestoa koskevaa vaatimusta täsmennetään esityksessä siten, että konsernisuhteen katsotaan olleen voimassa vain sen ajan, kun ulkomainen yhteisö on Suomessa yleisesti verovelvollinen. Jos yleinen verovelvollisuus alkaa vuoden 2021 aikana, ei vuodelta 2021 voida vielä jakaa konserniavustusta.
<h2>Arviointia vaikutuksista</h2>
Esitys tulee selvästikin lisäämään Suomen alueellista verotusvaltaa. Muutokseen liittyy yllä mainittujen seikkojen lisäksi monia muitakin vaikutuksia, mm. lähdeverotukseen ja verosopimusten soveltamiseen liittyvissä tilanteissa. Olettaen, että säännökset muuttuvat esitetysti, jatkon kannalta erityisen mielenkiintoista on tosiasiallisen johtopaikan määrittelyyn liittyvä harkinnanvaraisuus, sillä yleisellä verovelvollisuudella on selvästikin merkittäviä vaikutuksia ulkomaisen yhteisön verotukseen ja käytännön velvoitteisiin paikallisesti. Oikeusturvan kannalta on toivottavaa, että tulkinnasta pyritään tekemään mahdollisimman täsmällistä ja yksiselitteistä, eikä tulkinnan muodostaminen jäisi kokonaan tuomioistuimien harteille.
<blockquote>Ulkomaisten yhteisöjen (erityisesti konsernit ja rahastojen hallinnointiyhtiöt), joiden hallitus tai muu ylin johto toimii Suomesta käsin, tulisi selvittää lakimuutoksen vaikutukset mahdollisimman pian ja tarvittaessa hakea säännösten soveltamisesta ennakkoratkaisua.</blockquote>
&nbsp;
Olethan meihin yhteydessä, mikäli haluat lisätietoa <a href="https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/KasittelytiedotValtiopaivaasia/Sivut/HE_136+2020.aspx" target="_blank" rel="noopener noreferrer">hallituksen esityksen</a> yksityiskohdista.

Ulkomainen yhteisö saatetaan katsoa ensi vuodesta alkaen yleisesti verovelvolliseksi tosiasiallisen johtopaikan perusteella

Aiheeseen liittyvät sisällöt

KHO:n tuoreet ratkaisut muuttavat luovutusvoiton verovapauden edellytyksiä

Tuoretta oikeuskäytäntöä käyttöomaisuusosakkeiden verovapaasta luovutuksesta

EU-rintamalla ei mitään uutta – vihjeitä Belgian kunnianhimoisten verotavoitteiden etenemisestä

KVL: Mitä osia aurinkovoimapuistosta voidaan pitää tuloverotuksessa kiinteänä omaisuutena?

Yhteyshenkilösi PwC:llä

Rami Karimeri

Muut lukivat myös

Mitä työnantajan kannattaa huomioida kutsuessaan henkilökuntaa takaisin töihin lomautusten jälkeen?

Red Teaming yrityksesi kyberpuolustuksen kehittämisen tukena

IFRS valokeilassa – Muutoksia liiketoimintahankinnoista annettaviin liitetietoihin: paremmat tiedot johtavat parempiin päätöksiin