Arvonmääritys

Arvonmäärityksissä on lähes aina hyvä pyrkiä käyttämään useampaa menetelmää. Tässä kirjoituksessa vertailen eri menetelmiä, käyn läpi riskin paikkoja ja käsittelen tapoja täydentää arvonmääritysmenetelmiä. Syynä suositukseen käyttää useaa arvonmääritysmenetelmää on ensinnäkin se, että useamman menetelmän kautta saa erilaisia...

Arvonmääritysten tekeminen itse on hauskaa ja mielenkiintoista. Jonkun toisen tekemän arvonmäärityksen arvioiminen taas on usein tylsää ja vaikeaa. Harmillista kyllä tulkitsijoiden joukko on usein suurempi kuin laatijoiden.  Arvonmääritykset ovat yleensä informaatiota, jonka pohjalta on...

Ennusteiden tekemisessä on tärkeää seurata, kuinka hyvin ennustus piti paikkaansa. Laskin kesällä arvonalentumisriskiä kuvaavan suhdeluvun kaikille Pohjoismaisille pörssiyhtiöille. Oma ennusteeni oli, että ainakin kaksi riskisintä ruotsalaisyritystä kirjaisi arvonalentumisen. Nyt kun yhtiöiden puolivuotisraportit on julkaistu, on aika käydä läpi, kuinka hyvin...

Vuoden 2020 toinen kvartaali on päättymässä. Pohjoismaisten pörssien pörssikurssin kautta laskettua arvonalentumisriskiä seurattaessa ilmenee, että arvonalentumisaaltoa ei välttämättä nähdäkään tänä kesänä. Tämän kevään yksi varmana pidetty asia on ollut, että yhtiöt tekisivät paljon alaskirjauksia...

Päivitetty 2.9.2020 Pandemiatilanne vaikuttaa kiinteistöjen arvoon niin maailmalla kuin Suomessakin. Kiinteistön arvonmääritystä tehtäessä on huomioitava poikkeusolojen vaikutus vuokratuottoon, tuottovaatimukseen ja käyttöasteeseen. Suomen kiinteistömarkkinan transaktiovolyymi on ollut noususuhdanteinen vuoden 2008 finanssikriisistä lähtien ja vuonna 2017 kaupankäyntivolyymi nousi ennätyslukemiin 10,4 miljardiin euroon. Tänä vuonna taantumista...

Arvonmääritys on tällä hetkellä vaikeaa, mutta epäselvät tulevaisuuden näkymät ja laskeneet pörssikurssit ovat selkeitä viitteitä tarpeesta arvonalentumistestaukselle. Valtaosa yrityksistä tekee arvonalentumistestauksen vuoden vaihteessa tai syksyllä. Näin tapahtui myös viime vuonna, ja vuoden vaihteessa arvonalentumisia oli suhteellisen vähän suomalaisissa yrityksissä. Tilikauden...

COVID-19-tilanteen aiheuttamat poikkeukselliset olosuhteet heijastuvat myös arvonmäärityksiin. Aamulla laaditut ennusteet tulevista kassavirroista tuntuvat vanhentuneilta iltauutisiin mennessä. Epävarmuuden tunteen vallatessa herää jopa kysymys siitä, onko arvonmääritystä edes mahdollista tehdä tällä hetkellä. Tämä kirjoitus pyrkii lievittämään tätä epävarmuuden tunnetta...

Ensimmäinen vuosi IFRS 16:n kanssa kului yllättävän nopeasti. Veikkasimme vuosi sitten, että tässä vaiheessa IFRS 16 tuntuu jo arkiselta, ja että arvonmääritysmenetelmät ovat mukautuneet uuteen standardiin. Olimme väärässä.  Uuden standardin vaikutusten huomioiminen erilaisissa arvonmäärityksissä on ollut vaihtelevaa....

Vuosikymmen vaihtui osakesijoittajalle positiivisissa merkeissä. Osakeindeksit ovat nousseet.  Erityisesti teknologiaan ja digitaalisuuteen perustuvat yritykset ovat kasvun ääripäässä, jossa on syntynyt ja kasvanut muutamia jättiläisiä ja toimialat muuttuneet näiden harvojen hallitsemiksi. Tällaiseen vaikeasti havainnoitavaan varallisuuteen sijoittaminen näyttää tuottavan...

EU:n valtiontukisääntöjen mukaan (Yleinen ryhmäpoikkeusasetus 651/2014) vaikeuksissa oleville yrityksille ei voida myöntää valtiontukia. Vaikeuksissa olevaksi yritykseksi katsotaan mm. osakeyhtiö, joka on menettänyt yli puolet merkitystä osakepääomastaan kertyneiden tappioiden vuoksi tai yhtiö, joka on asetettu saneeraus- tai konkurssimenettelyyn. Verohallinto on viime aikoina aktiivisesti tutkinut...

En muista, että mikään IFRS-standardi on aiemmin herättänyt niin suurta hämmennystä kuin IFRS 16. Standardi on nyt ollut voimassa pian vuoden päivät, mutta tuntuu, että siihen liittyviä kysymyksiä tulee jatkuvasti lisää. Arvonmäärityksiä tekevät ovat tähän mennessä pärjänneet IFRS-standardien suhteen aika helpolla. Minimitasoksi on...

Valtioiden pitkäaikaisten velkakirjojen tuotot hipovat nollaa. Reaaliset tuotot ovat pakkasella. Diskonttokorkoja (tyypillisesti WACC, Weighted Average Cost of Capital eli pääoman keskimääräinen kustannus) määritettäessä riskitön korko on olennainen tekijä ja tämänhetkinen matala taso tekee koko WACCin käytöstä hankalaa. Onko WACC enää käyttökelpoinen menetelmä? Miten...

Infrastruktuuri on kovin erikoinen omaisuuserä. Jokainen meistä käyttää infrastruktuuria päivittäin. Otamme sen täällä Suomessa monesti itsestäänselvyytenä ja luonnollisena osana julkista sektoria. Yleensä siihen kiinnitetään huomiota vasta, kun se ei toimi odotetulla tavalla. Infrastruktuurisijoittaminen taas näkyy monille suomalaisille...

Kuten Game of Thronesissa kukaan ei ollut erityisen huolissaan siitä, että pohjoisesta on vyörymässä kammottava epäkuolleiden armeija, ovat yhä monet pörssianalyytikot ja corporate finance -ammattilaiset...

Suomessa on meneillään valtava startup-buumi, jota Slush on osaltaan ollut luomassa. Pääomasijoittajat kertoi 26.3.2019 Suomen startup-yritysten keränneen vuonna 2018 ennätykselliset lähes puoli miljardia euroa. Sijoittaminen vaatii yhteisen näkemyksen yrityksen arvosta. Jos...

Kun kohdeyrityksestä on saatavilla tuore tilinpäätösinformaatio, luotettavat ennusteet taloudellisen tilan kehittymisestä sekä kattava verrokkijoukko, minimoituu tarve ylimääräisille oletuksille ja arvonmääritystiimillä on syytä iloon. Mallintajan omat oletukset voivat olla myrkkyä riippumattomalle arvonmääritykselle...