Katja Digert

Työajan käyttämisestä pohditaan usein sitä, onko työntekijän oma-aloitteisesti...

Huhtikuussa 2021 EU julkaisi asetusehdotuksen tekoälyä koskevista yhdenmukaistetuista säännöistä (tekoälysäädös) ja tiettyjen unionin säädösten muuttamisesta (COM/2021/206 final)....

Sääntelyn tavoitteena on edelleen helpottaa rahastojen markkinointia rajan yli ja tuoda eri ETA-maiden käytännöt ja kustannukset rajan yli markkinointiin paremmin tietoon. Lisäksi sääntelyllä pyritään parantamaan läpinäkyvyyttä sekä koordinoida paremmin edellytyksiä, joiden mukaisesti rahastoyhtiöt ja vaihtoehtorahaston hoitajat toimivat...

Useita vuosia valmisteltu ja tulevina vuosina asteittain laajasti lisääntyvä kestävän rahoituksen sääntely otti virallisen lähtölaukauksen, kun tiedonantovelvoiteasetus (“Asetus”), SFDR (EU 2019/2088) tuli sovellettavaksi 10.3.2021. Asetus koskee kestävyyteen liittyvien ESG-tietojen* antamista rahoituspalvelusektorilla ja koskee laajasti pankki-, vakuutus- ja pääomamarkkinasektorin...

Rajanveto työsuhteen ja toimeksiantosuhteen välillä voi olla toisinaan haastavaa. Rajanvedolla on kuitenkin merkitystä niin työnantajan kuin työntekijän kannalta. Kun kyse on työsuhteesta, on sovellettava työlainsäädäntöä. Toimeksiantosuhteen kohdalla työlainsäädäntöä ei sovelleta. Lisäksi verotuksellinen käsittely on erilaista. Työsuhteen tunnusmerkit käyvät ilmi työsopimuslain 1 §:stä. Työsopimuslakia...

Työlainsäädäntöön tehtiin keväällä määräaikaisia työvoiman vähentämistä koskevia muutoksia, joiden voimassaolo päättyy 31.12.2020. Työnantajan on syytä tuntea näiden muutosten siirtymäsäännökset, jos ajatuksena on vähentää työvoimaa vielä loppuvuoden aikana. Parhaillaan on vireillä myös muita työoikeuden näkökulmasta merkittäviä lakimuutoksia, kuten yhteistoimintalain kokonaisuudistus. Lakiuudistuksen...

Kilpailukieltosopimuksia koskevaan lainsäädäntöön ehdotetaan muutoksia 1.1.2021 alkaen. Ehdotettujen lakimuutosten myötä työnantajan velvollisuus maksaa kilpailukieltosopimuksesta korvausta työntekijälle laajenisi koskemaan kaikkia kilpailukieltosopimuksia. Muutoksia ehdotetaan myös korvausvelvollisuuden maksuajankohtaan sekä työnantajan oikeuteen irtisanoa kilpailukieltosopimus. Lakimuutoksen taustalla olevien selvitysten mukaan kilpailukieltosopimuksen käyttö on nykyään yleinen...

Suomessa vallitsevat koronavirustilanteen vuoksi poikkeusolot. Työnantajille kysymyksiä aiheuttavat muun muassa henkilöstön karanteenit, sairauspoissaolot, etätyöskentely sekä mahdolliset lomautukset ja irtisanomiset. Mitä toimintamahdollisuuksia työnantajilla on tällaisessa poikkeustilanteessa? Alla käymme keskeisin osin läpi tiettyjä työnantajien mahdollisesti kohtaamia henkilöstöä koskettavia tilanteita toimintamahdollisuuksineen. Tilanteita on...

Uusi työaikalaki tulee voimaan 1.1.2020. Lain tarkoituksena on muun muassa luoda edellytyksiä sekä työnantajan että työntekijöiden tarpeista lähteville työaikajoustoille. Tavoitteeseen pyritään muun muassa uuden joustotyöaikamallin avulla. Toisaalta laissa tuodaan esille myös työaika-autonomian käsite. Rajanveto siitä, tulisiko kyseeseen joustotyöaikamalli vai onko...

Työsuhdetta sopimusteitse päätettäessä on tärkeää varata työntekijälle riittävä aika arvioida työsuhteen päättämissopimuksen merkitystä omalta kannaltaan ennen kuin häntä pyydetään tekemään päätös sopimukseen sitoutumisesta. Työnantajan tulee toimia neuvottelutilanteessa hyväksyttävästi, ettei päättämissopimusta katsota pätemättömäksi, kuten tuoreessa korkeimman oikeuden (KKO) ratkaisussa 2019:76 tapahtui. KKO:n käsittelemässä tapauksessa...

Työnantaja ja työntekijä voivat työsopimuksella tai erillisessä koulutuskustannusten korvaamista koskevalla sopimuksella (ns. työssäpysymissopimus) sopia siitä, että työntekijä on velvollinen korvaamaan työnantajalle tämän kustantaman erityisen koulutuksen kustannukset, mikäli työntekijä...

Olemme järjestäneet asiakkaillemme viime syksyn ja kuluneen talven aikana useita työoikeudellisia ajankohtaistilaisuuksia, joissa on käsitelty niin yleishyödyllisiä yhteisöjä kuin yrityksiä koskevia asioita. Tilaisuuksien aiheista valitsimme tähän kirjoitukseen keskeisimmät ajankohtaiset lakimuutokset sekä seikkoja, joita henkilöön...

Korkeimman oikeuden (KKO) tänä vuonna antamat työoikeudellista liikkeen luovutusta koskevat ratkaisut havainnollistavat hyvin sitä, miten eri tavoin liikkeen luovutuksen soveltumista kussakin yksittäistapauksessa arvioidaan. Asia on tärkeä erityisesti siksi, että tulkitessaan liikkeen luovutuksen tunnusmerkistöä oikealla...

Työsopimuslain muutokset koskien koeajan pidentämistä ja takaisinottovelvollisuuden lyhentämistä, työnantajan koulutusvelvollisuutta kollektiivi-irtisanomistilanteissa ja työttömien työnhakijoiden työllistämistavoitteeseen liittyvää määräaikaisten työntekijöiden palkkaamisen helpottamista tulivat voimaan vuoden 2017 alussa....

Työsuhde on mahdollista päättää työnantajan ja työntekijän välisellä kirjallisella sopimuksella. Päättymissopimusta laadittaessa on hyvä olla tarkkana: Asioiden jälkikäteisen selvittelyn välttämiseksi päättymissopimuksessa on syytä sopia selkeästi kaikista työsuhteen päättämiseen liittyvistä keskeisistä asioista. Työsuhde voidaan päättää työsopimuslain (TSL) mukaisin työsuhteen purku- tai irtisanomisperustein. Työntekijä voi toki myös itse...

Korkein oikeus (KKO) on antanut viime aikoina useita huomionarvoisia työoikeudellisia ratkaisuja. Esimerkiksi ratkaisussa KKO 2017:55 KKO katsoi, että vaikka työntekijä oli ollut määräaikaisessa työsuhteessa, työnantajan olisi tullut ennen työsuhteen päättymistä selvittää, onko työntekijä työsopimuslain (TSL) 7 luvun 4 §:n mukaisesti ollut sijoitettavissa tai koulutettavissa muihin tehtäviin...